Isän elämää

12.11.2010Tiina Lundberg
Isän elämää. Kuva: Pekka Sipilä

Väestöliiton tuore Isyyden kielletyt tunteet -kirja paljastaa suomalaisten miesten, pienten lasten isien, tunteita vanhemmuuteen liittyen. Tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että miehet eivät enää vaikene.

- Tämän päivän isät näyttävät pohtivan isyyttään, sanoo Joonas Kekkonen Väestöliiton Miehen aika -hankkeesta. Miehet valitsevat isänroolinsa entistä tietoisemmin ja puhuvat aiheesta sekä puolisonsa että ystävien kanssa. Vertaistuki on isille tärkeää - sitä vasten peilataan omaa isyyttä sekä haetaan isänä olemisen mallia.

- Miehet jakavat yhä enemmän kokemuksiaan isänä olemisesta ystävien kesken, toteaa myös perhesosiologi Juha Jämsä. Isänä olemisen mallia haetaan myös omasta isästä, puolisosta, veljistä, mediasta ja miksei vaikka appiukosta.

- Onhan se rankkaa, kun vauva valvottaa, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois, toteaa moni isä ja vetää yhteen tässä lauseessa isien viestin - isänä olo on hienoa ja siihen halutaan satsata.

Ajatuksia tämän päivän isyydestä

  • Monet miehet korostavat, että he haluavat olla aktiivisesti läsnä lapsen elämässä. Jotta isä olisi lapselle tärkeä ja merkittävä ihminen. 
  • Perinteiseen isäkuvaan liittyy paljon negatiivisia piirteitä - aggressiivisesta isästä poissaolevaan isään. Nyt miehet näyttävät haluavan murtaa tämän isämyytin painottamalla isänä olon onnellisia puolia.
  • Tämän päivän isät haluavat kertoa rakkaudestaan lapseen. Isät kokevat rakkautta pienissä elämän episodeissa, joissa isä kokee olevansa rakastettu ja tärkeä lapselle.
  • Fyysisen läheisyyden osoittaminen julkisesti on miehille tänäkin päivänä hankalaa. Moni mies arkailee lapsen halaamista ja suukottelua julkisesti.
  • Isät tuntevat syyllisyyttä kiukustumisesta ja vihasta.
  • Isät tuntevat riittämättömyyden tunteita. Työelämän ja perheen yhteen sovittaminen, isän omat vanhemmuuden taidot ja kyky heittäytyä lapsen kanssa kahdenkeskiseen ihmissuhteeseen ovat isille asioita, joissa riittämättömyys korostuu.
  • Miehet kokevat elämässään kahta pakkoa - väsyä ei saa ja rahaa on pakko hankkia. Perinteisen isänroolin mukainen elättäjäisähahmo elää vahvana edelleen tänä päivänä. Moni isä haluaisi keskittyä uran sijaan perheeseen. Kulttuurin muutos on hidasta ja aika näyttää, miten yhteiskunta pystyy tukemaan isiä paremmin työn ja perheen yhteensovittamisessa.
  • Monessa perheessä eletään noidankehässä, jossa kotona oleva vanhempi (äiti) kadehtii työssäkäyvää (isää) tämän vapauden takia, ja työssäkäyvä kadehtii kotona olevaa lasten kanssa vietetystä ajasta. Asiasta pitäisi keskustella, ettei kriisi kasva liian suureksi ja jotta päästäisiin molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
  • Monet isät kokevat ulkopuolisuutta perhe-elämässä. Se liittyy puolisoiden väliseen dynamiikkaan, mutta myös siihen, miten esimerkiksi neuvolassa, suhtaudutaan mieheen. Alkoholinkäyttökysely  ei saisi olla ainoa tapa, millä isä huomioidaan neuvolassa.
  • Seksin puute ahdistaa miehiä - se on tunne ulkopuolelle jäämisestä. Mies menettää oma puolisonsa vauvalle, valvotuille öille ja vaativalle elämäntilanteelle.
  • Perheissä pitäisi ymmärtää, että lapsen syntyminen perheeseen on todellinen kriisi, valtava elämäntapamuutos. Aiheesta pitäisi keskustella ja hakea tarvittaessa apua, sillä juuri tässä vaiheessa erot ovat yleisiä.
  • Myös isät voivat masentua lapsen syntymän aikoihin. Erityisesti aika juuri ennen vauvan syntymää on monelle miehelle vaikea hetki.
  • Isät ovat onnellisia ruuhkavuosistaan. Jokaisen miehen kannattaisi silti pysähtyä hetkeksi ja miettiä mitä nyt tapahtuu ja mitä minä teen näinä vuosina. Mikä elämässä on tärkeää?

Perheen aika -radio-ohjelmassa keskusteltiin isyydestä. Tiina Lundbergin vieraana ovat perhesosiologi Juha Jämsä ja Väestöliiton Miehen aika -hankkeesta FM Joonas Kekkonen. Kuuntele keskustelu:

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa torstaisin klo 14.03

kommentit

Lapset jonottavat mieskaveria
Keskisuomalainen. Kotimaa.
A A 13.11.2010 04:19
(Päivitetty 13.11.2010 12:15) Kuva: Martti Kainulainen
Mieskaveri Mikko Julkunen toimii isättömän lapsen ystävänä.
STT
Lapsille kaivataan lisää mieskavereita. Pienperheyhdistyksen mukaan hakemuksia omasta mieskaverista on jonossa jatkuvasti noin 30.

Mieskaveri tuo miehen mallia yksinhuoltajaperheiden lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään. Pienperheyhdistyksen kaveritoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tilaisuus nähdä tavallisen miehen elämää ja käyttäytymistä.

– Poikien on tarpeellista nähdä, minkälaisia miehet yleisesti ottaen ovat, ettei heidän tarvitse muodostaa mallia ulkokohtaisesti sarjakuvista tai elokuvista. Miehen mallista he saavat eväitä omaan kasvuunsa. Tytöillekin on merkitystä, minkälainen mieskuva heille syntyy, sanoo yhdistyksen vapaaehtoistyön ohjaaja Pekka Puukko.

Seuraava mieskaverikurssi järjestetään maaliskuussa. Toiminta pyörii rajallisten voimavarojen vuoksi toistaiseksi ainoastaan pääkaupunkiseudulla.

>Isättömät perheet. Miten katkaista kierre. – Su, 2010-11-14 07:56

Näkymättömät lapset ja isät näkyviksi olisi ehkä eräs keino vähentää lasten syrjäytymistä ja huostaanottoja.

Sanomalehti Keskisuomalainen 11.11.2010. Huoltoriidat:
Eroavat vanhemmat kiusaavat toisiaan jopa keksityillä rikoksilla. Kiistoista miljoonakulut.

Eroavat vanhemmat saattavat jatkaa huotoriitoja yhteiskunnan kustannuksella vuosia. Huoltoriidan voi panna vireille jopa epäilyttävin perustein. Riitelevät vanhemmat kiusaavat toisiaan myös keksityillä rikoksilla.
Professori Juha Hämäläisen mielestä tälläinen oikeusjärjestelmän väärinkäyttö olisi estettävä.

Huoltoriidan kustannukset ovat pienimmilläänkin kymmeniä tuhansia euroja ja joskus summa saattaa nousta kaikkine seuraamusvaatimuksineen jopa satoihin tuhansiin euroihin.

Kommentti.

Lainaus eräästä lehtiartikkelista, jossa vanhempien tilalle voisi ehkä laittaa SOSSUT?

Yleisellä tasolla on runsaasti keskusteluita avioeron vaikutuksesta lasten tulevaisuuteen. Jostain syystä huostaaotetttujen lasten kokemuksista ei julkisuudessa keskustella.- Miksi ei ?

Netissä aiheista runsasta keskustelua hauilla > lapsen erokriisi < , > lapsen eroahdistus < , > avioero lapsen kokemana < , > näkymättömät lapset <, > erolapsi koulussa <, huostaanotto bisnes < , >lastensuojelu bisnes <

Google haku >näkymättömät lapset. olli piirtola<.

Suomi puhuu palstalla oli marraskuussa 2004 siteerattu ylilääkäri Olli Piirtolan haastattelua otsakkeella "Näkymättömät lapset- tulevaisuuden aikapommiko?".

Muumitarinoiden helmiä on kertomus näkymättömäksi muuttuneesta lapsesta Ninnistä, joka muumien hoteissa tulee vähän kerrassaan näkyväksi, kun häntä rakastetaan, kunnioitetaan ja kuunnellaan.

Keskisuomalainen. 24.11.2004 ylilääkäri Olli Piirtola. Näkymättömiä lapsia on Jyväskylässäkin.

Jyväskylässä on paljon näkymättömiä lapsia, joiden tarpeita vähätellään. Yleiseen välinpitämättömyyteen ja vähättelevään asenteeseen lapsia ja lapsiperheitä kohtaan tarvitaan muutosta, jotta lapset tulevat yhteiskunnassamme näkyviksi. Vanhenmpien hyssytteleminen pitäisi myös lopettaa ja vaatia heiltä vastuuta.

Stakesin kuntatilasto kertoo, että Jyväskylässä lastensuojelun piirissä koko maan keskiarvoon verrattuna on yli kaksinkertainen määrä lapsia.
Yli 12 vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat lähes kolminkertaistuneet. Yksinhuoltajaperheiden osuus on maan keskiarvoa selvästi suurempi.

Lapsi tulee ottaa kaikkialla vakavasti ja hänen itsearvoaan tulee kunnoitaaa. Nyt ollaan näennäisesti suvatsevaisia lastaan laiminlyövien perheiden eriskummallisuuksille. Vanhempia ei haluta syyllistää ja niinmpä heiltä ei uskalleta myöskään vaatia vastuuta.

Yksinäisyys ja aikuisen puute oirehtivat masennuksena, nukahtamisvaikeuksina, väkivaltaisuutena ja tunnekylmyytenä. Liian varhainen aikuistuminen tuottaa vain näennäiskypsyyttä ja antaa vähän eväitä tunne-elämän kehittymiselle. Hän muistuttaa, että lapsen on saatava olla lapsi.

Vanhemmilta vain tuntuu katoavan rohkeus olla aikuisia. Lapset elävät yhä enemmän virtuaalitodellisuudessa, jonka luovat televisio, tietokonepelit ja videot, vaikka he tarvitsisivat aikuisilta oikeita tietoja ja oikeita tunteita.

Eräässä toisessa haastattelussa (Ksml) 23.11.04 Piirtola totesi:
Jyväskylään olisi perustettava välittömästi yksi uusi mielenterveystoimisto, joka auttaisi erityisesti nuoria aikuisia".

>Isättömät perheet. Miten katkaista kierre. – Su, 2010-11-14 19:50

Väärä kuva isistä.

Väärä kuva isistä.
Keskisuomalainen 7.12.2009.

Väärä kuva isistä
A A 7.12.2009 19:42

Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.

Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.

Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.

Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.

Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.

Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?

Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.

Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.

ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula

>Isättömät perheet. Miten katkaista kierre. – Su, 2010-11-14 20:05

Syytettynä isä on ilmeisesti vakiintunut käytäntö, joka nousee esiin Isänpäivänä, mutta unohtuu jostain syystä ja nostetaan esiin taas isänpäivänä.
Kysymyksessä eivät ole ainostaan isät, vaan myös heidän lapsensa, joidenka oikeuksia tulisi kunnoittaa.

Lainaus eräästä lehtiartikkelista.

Isä voi menettää huoltajuuden hatarin perustein
A A 8.11.2009 9:00
(Päivitetty 8.11.2009 9:00) Kuva: Anssi Hietamaa
Lisää aiheesta
Tänään vietetään isänpäivää 8.11.09 2:07
Ilkka Kuosmanen

Vesan ja Minnan romanssi alkaa seurakuntanuorten Lapin-retkeltä. Reissulle bussikuskiksi värvätty Vesa ihastuu iloisen Minnan valloittavaan hymyyn. Vaikka suuri ikäero hieman arveluttaa, Vesa alkaa seurustella ikäistään huomattavasti kypsemmältä vaikuttavan nuoren naisen kanssa.

Pariskunta muuttaa yhteen isommalle paikkakunnalle, avioituu ja saa lapsen. Vesa jää kotiin, jotta Minna voi suorittaa opintonsa loppuun. Poika kiintyy tänä aikana niin tiukasti isäänsä, että ei suostu enää äitinsä nukutettavaksi.

Vesa palaa töihin, mutta joutuu selkänsä vuoksi pian sairauslomalle. Rahasta on jatkuvasti puutetta, mutta Minna ei halua muuttaa uudesta vuokrakämpästä pienempään asuntoon. Sanomista alkaa tulla yhä useammin.

Tilanne räjähtää käsiin erään hiihtoloman aikana, kun pariskunta on kyläilemässä Minnan vanhempien luona. Massiivisen riidan seurauksena Vesa ilmoittaa palaavansa kotiin. Minna ei suostu lähtemään.

Kun Vesa myöhemmin soittaa vaimolleen, tämä kertoo ottavansa eron. Jonkin ajan kuluttua Vesa saa kuulla vaimonsa hakeutuneen turvakotiin, vaikka Vesa ei ole koskaan ollut väkivaltainen. Pahoinpitelysyytökset eivät mene oikeudessa läpi, mutta kohta Vesa huomaa olevansa epäiltynä insestistä. Lastaan hän ei saa tavata enää juuri lainkaan.

Isäliike puuttuu
Vesa ja Minna ovat keksittyä nimiä, mutta tapaus on todellinen. Se tulee tutuksi Ari Jousmäen ja Liisa Kososen kirjasta Syytettynä isä (Teos). Vesan ja Minnan ohella kirjaan on poimittu neljä vastaavankaltaista tapausta, joissa isältä on viety lastensa tapaamisoikeudet avioeron jälkeen hyvin huterin perustein.

Jousmäen aloitteesta syntynyt kirja osoittaa, että lasten huoltajuudesta päätettäessä isä on lähtökohtaisesti altavastaaja. Naisvaltainen sosiaalitoimi asettuu helposti naisen puolelle, oikeuslaitos taas suhtautuu huoltajuusriitoihin usein ylimalkaisesti tai suorastaan välinpitämättömästi.

"Normipäätös" on se, että äiti saa lapset ja isä elatusmaksut sekä rajoitetun tapaamisoikeuden. Siihen saatetaan päätyä, vaikka äiti olisi diagnosoitu henkisesti sairaaksi.

Eronneiden isien ankeat kohtalot ovat tulleet Jousmäelle tutuksi vapaaehtoistoiminnassa. Tarinoita isien kokemasta mielivallasta tupsahteli Jousmäen vetämiin miesten tukiryhmiin siihen malliin, että hän päätti koostaa niistä kirjan.

- Tarkoitus ei ole syyllistää naisia vaan herättää asiasta keskustelua. Tuntuu, että Suomesta puuttuu sellainen liike, joka ajaisi aktiivisesti isien asioita, nykyisin Lahti Aquan verkostopäällikkönä työskentelevä Jousmäki sanoo.

Usko oikeuteen meni
Törkeimmissä tapauksissa äiti käyttää lasta häikäilemättä hyväksi tekaistujen syytöksien todistajana, sillä ani harva lapsi uskaltaa puhua omaa äitiään vastaan.

Jutun alussa mainitun Vesan poikaa tutkittiin niin kauan, kunnes sairaalasta saatiin äitiä miellyttävä lausunto "todennäköisestä insestistä". Päätös peruttiin myöhemmin. Lääkäri sai asiasta huomautuksen, mutta hänen tekemäänsä lausuntoa ei voitu mitätöidä.

- En edelleenkään ole saanut tavata lastani ja lääkäri saa jatkaa toimintaansa, Vesa kertoo kirjassa.

Täysin uskonsa oikeusjärjestelmään menettänyt Vesa sanoo jo luovuttaneensa taistelun lapsestaan. Kipu lapsen menetyksestä ei kuitenkaan ota helpottaakseen.

- Ainut asia, mitä isyydestäni on jäljellä ja mikä minulta kelpaa, on raha, Vesa summaa katkerana.

Ari Jousmäki & Liisa Kosonen: Syytettynä isä. Teos 2009, 250 s.

>Isättömät perheet. Miten katkaista kierre. – Su, 2010-11-14 20:15

Lapsibisnes syynä ongelmiin?
Perheet hajoitetaan, uupuneet vanhemmat ajetaan, kuin eläimet nurkkaan?

Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes
UP/Aleksi Vienonen

Sijoitettujen lasten määrät kasvavat

Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna runsas 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten kokonaismäärät ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 2-5 prosenttia.

Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli 0,8 prosenttia.

Sijoitetuista lapsista poikia on 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia.

Perhesijoitusten osuus on pitkään laskenut tasaisesti, ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. Yhtenä syynä perhesijoitusten vähenemiseen on ollut pula sijaisperheistä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat löytämässä Suomesta uuden kultakaivoksen: lastenkodit.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat lisääntyneet Suomessa huimasti viime vuosina. Kansainväliset sijoittajat ovat haistaneet tässä nyt rahan, Rimpelä sanoo.

Rimpelän mukaan kehityskulku on samansuuntainen kuin terveyspalveluissa.

– Vielä reilu kymmenen vuotta sitten meillä oli useita satoja yksityisiä lääkäriasemia, mutta nyt ne ovat kahden-kolmen yksityisen pääomasijoittajan hallussa. Sama prosessi on käynnistymässä lastensuojelussa.

Lastensuojelun markkinat ovat syntyneet vaivihkaa, eikä ilmiöstä ole siksi puhuttu.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärät ovat koko aika kasvaneet samalla, kun perhehoitomahdollisuudet vähenevät. Vaihtoehdoksi jää laitoshoito. Koska kunnat eivät ole lisänneet laitostarjontaa, on syntynyt yksityisten yritysten markkinat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat, Rimpelä selostaa.

Rimpelän mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat liiketaloudellisessa mielessä turvallisia sijoituksia.

– Näin on, koska kodin ulkopuolelle sijoittamisia puretaan hyvin harvoin, ne ovat pitkäkestoisia ja maksajana on kunta. Eli se on hyvin turvallista liiketoimintaa.

Perheet jätetty oman onnensa nojaan

Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

– Alun perin tässä oli liikkeellä hyvää tarkoittavia yhdistyksiä tai perhekoteja. Silloin oltiin ikään kuin ammattiharjoittajapohjalla liikkeellä. Kun volyymi on nopeasti kasvanut, sinne on alkanut tulla kansainvälisiä pääomasijoittajia. Ne ostavat tällaisia pieniä yksiköitä.

Rimpelä ei halua mainita yksittäisiä yrityksiä nimeltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niitä löytyy.

– Yhdessä tuntemassani esimerkkitapauksessa henkilö, joka oli aikaisemmin itsenäinen ammatinharjoittaja, siirtyi kansainvälisen yrityksen palvelukseen. Hänelle annettiin kolme vuotta aikaa tehdä bisneksestä kannattavaa.

Rimpelän mukaan ilmiö voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön.

– Pohjimmiltaan varsinainen ongelma on, että meillä suojellaan lapsia, mutta ei tueta lapsiperheitä. Järjestelmä on rakentunut niin, että kunnat alkavat kantaa vastuuta lapsista vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että on pakko tehdä jotakin. Silloin lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on pakosta tehtävä ratkaisu. Siihen löytyy aina rahoitus, Rimpelä summaa.

» Lastensuojelun asennemuutos tarpeen 19.5.2010 14.52
98 kommenttia keskustele aiheestaTulostajaa Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina

>Isättömät perheet. Miten katkaista kierre. – Su, 2010-11-14 21:37

Tampereen Miespäivät 12.-13.11.
Isän oikeudet - mahdollisuus isyyteen

Tilaisuus on maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ohjelma PDF

Tampereen Miespäivät -sivustolle

14. Miespävien ohjelma:

Perjantai 12.11.

12.00 Päivien avaus
12.15 Kuka oikein kasvattaa
Miguel Reyes, projektityöntekijä, Miehen aika, Poikien Puhelin
13.45 Mies tahtoo isäksi!
Johanna Mykkänen, tutkija, KT, Jyväskylän yliopisto

14.45 Tauko

16.00 Isät vanhempainvapaalle? 6+6+6-malli
Johanna Lammi-Taskula, erikoistutkija,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Arto Jokinen, TANE:n miesjaoston sihteeri, tutkija

17.00-18.30
Oikeus isyyteen, kokemusperäinen puheenvuoro
Mikael Jämsänen, Lasten oikeuksien tuki, hallituksen pj.
Tanen tervehdys ja puheenvuoro isyyslaista
Kari Uotila, kansanedustaja, TANE:n miesjaoston pj.

20.00 Iltaohjelma Telakalla, Tullikamarinaukio 3
Joe Vestich Band
Joe Vestich, voc + g; Mikko Löytty b;
Nipa Niilola, g; Pekka Pelkkala, dr

Lauantai 13.11.

11.00 Päivän avaus
11.00 "Hiljaa toivotut", otteita lapsettomuus-dokumentista, ohjaaja Timo Haanpää

12.45 Tauko

13.30 Sodan pojat
Erkki Kujala, yht.tri
14.30 Paneelin alustus
Jari Heinonen, sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto
15.00 Paneeli: Puheenjohtajana Jari Heinonen.
Panelisteina Ilkka Hjerppe, isä ja sosiaalinen isä,
Esa Kynäslahti , Simpukka,
Ilmo Saneri, Miessakit,
Markku Soikkeli, yliassistentti, Tampereen yliopisto.

17.00 Tilaisuuden päätös

Katso Miesten Viikon koko ohjelma

>Isät etsivät paikkaansa perheessä. – Ti, 2010-11-16 15:48

Helsingin Sanomat 4.7.2009.

Suomessa on kasvamassa isättömien poikien sukupolvi. Yksinhuoltajaäitejä Suomessa on 100.000 ja heillä on 150.000 alaikäistä lasta.

Jos puolet syntyneistä lapsista on poikia, on kasvamassa koko joukko isättömiä miehenalkuja.
Tilastoissa isättömillä pojilla ei mene hyvin. He tekevät enemmän rikoksia ja kuolevat nuorempina.

Entä toinen puoli 75.000 isätöntä tyttöä. Mistä he saavat miehen ja isän mallin?

Lehdissä on uutisoitu nuoret myyvät seksiä, saadakseen rahaa ja voidakseen ostaa muotivaatteita, käännyköitä, meikkejä j.n.e.

Jonkin aikaa sitten uutisoitiin Avioero köyhdyttää enemmän, kuin työttömyys.
Tarvitaan kaksi kotia, ehkä kaksi autoa, tv ja laajakaistaliittymää. Lisäksi lehtiä, säkösopimuksia jne.

Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat pilvissä.

Löytyisikö erolle muuta vaihtoehtoa?
Kenellä on varaa pudota köyhyysloukkuun?

Hesarin uutisessa on 846 kommenttia, sekä liäksi muita aiheeseen liittyviä uutisia.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+on+kasvamassa+is%C3%A4tt%C3%...
---

>Papa Olof. – Pe, 2011-09-16 11:49

Tulva. Feministinen aikakusilehti.
Päätoimittaja Anne Moilanen.

Lapsettomien isien maa.

Äidit osaavat erotilanteessa temput, joilla isältä viedään yhteys lapsiinsa.

Eikä siinä vielä kaikki. -Yhteiskunta auttaa heitä siinä.

http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
----

>Papa Olof. – Pe, 2011-09-16 11:58

Joko isejä aletaan arvostamaan ja saamaan aseman perheessä?

Yliopistot ovat alkaneet kouluttamaan alan ammttilaisia.

Tasa-arvoa vanhemmuuteen -isät pois paitsiosta projekti.

Eroauttamisopas ammattilaisille isä näkökulmasta.

http://blogit.lamk.fi/tero-blogi/
----

>Grandfather. – Ke, 2011-09-28 14:49

lisää kommentti

Lisää kommentti

aiheet

linkit

Linkki: 
Miehen aika
Väestöliitto: Tietoa vanhemmille
Isyyden kielletyt tunteet

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä