Köynnösruusujen leikkaaminen ja talvisuojaus

Miten köynnösruusut saisi talvehtimaan Ylä-Savossa? Miten niitä leikataan, keväällä vai syksyllä?

Köynnösruusuiksi kutsutaan ruusuja, joilla on erityisen pitkät versot. Ne eivät varsinaisesti kiipeile samalla tavoin kuin esimerkiksi villiviini, mutta versot voi kiinnittää seinustalle viritettyyn ristikkoon tai muuhun tukeen.

Useimmat köynnösruusut ovat talvenarkoja kasveja, mutta valkoinen 'Pohjantähti' menestyy Ylä-Savossakin (V-vyöhykkeellä). Arat lajikkeet on hyvä talvisuojata jopa etelässä, vaikka paikoin esimerkiksi punainen 'Flammentanz' talvehtii ilman suojaakin. Myös ruukkukasvatusta (ruukku talveksi kellariin) kannattaa harkita, jos haluaa kokeilla isokukkaisia punaisia tai vaaleanpunaisia köynnösruusuja pohjoisessa.

Talvisuojaus kasvupaikalla

Ykkösasia on huolehtia ruusun viihtymisestä, eli köynnösruusulle varataan kasvupaikka, jossa on runsaasti aurinkoa ja syvämultainen maa. Taimet istutetaan 15-20 sentin syvyyteen. Kesäaikaan ruusut kaipaavat hyvää hoitoa, runsaasti vettä ja ravinteita.

Syksyllä kasvi lasketaan alas tuestaan ja suojataan lunta keräävillä havuilla ja kuivilla lehdillä. Jos versojen irrottaminen on liian hankalaa, köynnöksen voi peitellä seinustalle pakkaspeitteellä. Suojan tulee olla riittävän lämmin suojaamaan pakkaselta, mutta tarpeeksi ilmava, etteivät versot homehdu sen alla. Pahimpien pakkasten ajaksi suojia voi tiivistellä, mutta ilmanvaihdosta huolehditaan taas sään lauhduttua.

Tärkein osa kasvia sijaitsee kuitenkin maan alla: erityisesti juuristo kaipaa talveksi lämmikettä. Taimen juurelle kasataan syksyllä - ei kuitenkaan liian aikaisin, vaan vasta sään kylmettyä - vettä hylkivää talvensuojaturvetta tai kuivia lehtiä. Suojat poistetaan keväällä maan sulamisen jälkeen.

Ruusujen leikkaaminen

Köynnösruusut leikataan istutettaessa noin 20-30-senttisiksi, ja sen jälkeen niistä poistetaan keväisin lähinnä talven aikana kuolleet ja vahingoittuneet versot.

Jotkut lajikkeet kukkivat ensimmäinen vuoden versoilla (esim. New Dawn) ja jotkut toisen vuoden versoilla (esim. Flammentanz ja Pohjantähti). Käytännössä molemmista leikataan ensisijaisesti kuolleet versot, jotka leikataan aina elävään solukkoon saakka. Harventamista tai toisen vuoden versoilla kukkivien lajikkeiden oksien typistelyä tehdään harkiten.

Mikäli ruusu syystä tai toisesta joudutaan uusimaan (esim. seinän maalaaminen), sen voi leikata puolimetriseksi ja aloittaa kasvatuksen alusta. Ränsistyneimmät versot voi silloin poistaa kokonaan.

Vankkaa tietoa ruusuista Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila ja Satu Tegel: Suomalainen ruusukirja (Tammi).

Kokemuksia köynnösruusuista: Suomen ruususeura

Takaisin Puutarhaunelmien kysymys-vastausarkistoon