Vinkkejä pihan suunnitteluun ja hoitoon

Pihasuunnittelija Emmi Silvennoinen Puutarhaunelmissa. Kuva: Puutarhaunelmia, YLE

Kuudennen Puutarhaunelmia -jakson katsojakysymyksiin taimien istutusasioista vastasi pihasuunnittelija ja Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen.

Haastattelu kuvattiin espoolaisessa Marketanpuistossa, joka on pihasuunittelun ja -rakentamisen näyttelypuisto. Sieltäkin saa vinkkejä, mutta Emmi kannusti pihanrakentajia kuitenkin teettämään pihasuunnitelman ammattilaisella.

- Pihanomistajan omat voimavarat eivät aina riitä kaikkeen siihen, mitä pihaa suunnitellessa täytyy ajatella. Ammattilainen tuo hankkeeseen ulkopuolista näkökulmaa, ja jos suunnitelma tehdään uudispihalle, se tietää usein myös rahansäästöä, kun pihalla muutenkin häärivät olevat koneet ja maamassat voidaan hyödyntää.

”Kärhöhullu” kysyi, voiko kärhöjä istuttaa kuusen juurelle?

Kuusen juuristoalue on aika haastava kasvupaikka kärhöille, mutta pienikukallisia kärhöjä, kuten alppi- ja kiinankärhöjä, voisi kokeilla. Kiipeilemiseen tarvitaan vaikkapa kanaverkkoa tueksi rungon ympärille. Helpoimmin kärhöjä saa hedelmäpuiden ja koristepensaiden oksille.

”Ansu” pyytää vinkkejä maakellarin katolle istutettavista kasveista?

Maakellarin katto on todennäköisesti aurinkoinen ja kuiva. Siinä parhaiten vihtyvät matalajuuriset kivikkokasvit ja maanpeittoperennat. Kokeile vaikkapa rönsyansikkaa, maksaruohoja, keijunkukkaa ja pikkuherukkaa.

”Hilkka” kysyy, kuinka tuijaa leikataan?

Tuijan leikkaamista ei tarvitse aristella samalla tavoin kuin havupuiden. Leposilmujen ansioista oksat versovat, vaikka tulisi leikattua ylivuotista kasvuakin.

Paras leikkausaika on helmi-huhtikuussa, mutta siistimistä voi tehdä myöhemminkin. Tuijaa kannattaa leikataan ensin sivuilta, latva katkaistaan vasta sitten, kun kasvi on sopivan korkuinen.

”Luonnonkivi” toivoo ohjeita luonnonkiviaidan tekoon, kun tontti on savimaata?

Savimaalla maa-aines täytyy vaihtaa karkeaan routimattomaan hiekkaan ja soraan ennen muurin rakentamista. Kantavaa kerrosta pitää tulla ainakin puoli metriä.

Luonnonkivet ladotaan päällekkäin siten, että isot tulevat alimmas ja pienet päälle. Lopputulos on kaunis!

"Tee-se-itse -suunnittelija" kysyy, miten suunnitella perennapenkki?

Kasveista tulee tietää, millaisessa paikassa ne viihtyvät, kuinka korkeita niistä tulee, milloin ne kukkivat jne. Sitten täytyy vielä päättää, haluaako väriharmoniaa vai väri-ilottelua.

Kannattaa ottaa kirjat käteen ja tutustua kasvien ominaisuuksiin. Oikein valitsemalla penkin saa kukkimaan keväästä syksyyn.

Nurmikosta on kysytty paljon. ”Sammalen” piha on niin sammaloitunut, että sammalta roikkuu puiden oksillakin. Mitä tehdä?

On luonnollista, että sammalet viihtyvät kosteassa, varjoisassa paikassa – olosuhteisiin ei voi aina vaikuttaa. Usein myös hapahkossa maassa, joten kalkitus auttaa joskus.

Sammal ei ole kuitenkaan aina haitaksi, vaan se on kaunis ja arvostettu pinta esimerkiksi japanilaisessa puutarhakulttuurissa.

Jos perustaa perennapenkin nurmikon päälle, miten paljon sanomalehteä tarvitaan?

Ihan muutaman sentin kerros sanomalehtipaperia riittää. Sanomalehti hajoaa huonosti mullan sisällä.

Lopuksi Emmi näytti katsojille, miten nurmikon ilmastus tehdään.

Ensin tehdään talikolla tiheästi reikiä nurmikkoon. Homma on aika rankkaa, joten käispelillä ilmastus onnistuu vain pieniin alueisiin.

Rei'itetyn nurmikon pinnalle levitetään sentin kerros soraa tai karkeaa hiekkaa. Se haravoidaan reikiin, jotta ne pysyvät auki. Samalla nurmikko tulee haravoiduksi, mikä tekee sille muutenkin hyvää.

Marketanpuisto

 

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä