Kevättyöt puutarhassa

Kevään ensimmäiset krookukset. Kuva: Yle/Annukka Väisänen

Paula Ritanen-Närhi ja Krista Jännäri Puutarhaunelmissa. Kuva: FilmiteollisuusPaula Ritanen-Närhi ja Krista Jännäri Puutarhaunelmissa.Kevään kuudennen Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi puutarhaharrastaja Krista Jännäri, jonka puutarha Nukarissa oli kukoistuksessaan omenapuiden kukinta-aikaan. Vastaleikattu ruoho tuoksui, kentät oli ajeltu sileiksi vieraita odoteltaessa.

”Kitkeminen ja kukkapenkkien kanttaaminen ovat työlistalla kuitenkin päällimmäisinä. Kesällä hoitotyöt ovat silloin helpommat, kun nyt ahkeroi,” totesi Krista Jännäri.

Aloitteleva puutarhuri kertoo avanneensa multakasan, johon hän oli sekoittanut vanhaa kompostia ja savista peltomaata. Kasasta paljastui pieniä kellertäviä muurahaisia, voiko multaa käyttää vai pitääkö muurahaiset ensin hävittää?

No, muurahaiset kertovat, että kompostilla terästetty multa on ainakin valmista käytettäväksi. Itse hävittäisin pois muurahaiset, sillä tehdessään onkaloita maahan, ne samalla saavat aikaan sen, että juuristo saattaa kärsiä. Ei niistä isoa vaaraa kasveille ole, mutta haittaa kumminkin.

Viininpolkija kysyy, millaisen kasvupaikan, maan ja hoidon vaatii viiniköynnös?

Tässä puutarhassa viiniköynnökset kasvavat kasvihuoneessa, maa on multavaa ja kasvualusta syvä. Lannoitteeksi on käytetty palanutta hevosenkakkaa. Tiedän, että II-vyöhykkeelläkin jotkut onnistuvat kasvattamaan viiniköynnöstä myös avomaalla, mutta meillä se ei onnistunut. Kasvihuoneesta sen sijaan on saatu satoakin.

Nimimerkki Pelastakaa kasvit aprikoi, mikä tuholainen syö idänsinililjasta terälehdet, samoin joitain perennoja vikuuttaa, lehdenreunoissa ihan kuin haukattu pala.

On täysin mahdotonta sanoa varmaksi, mikä tuholainen on kyseessä. Tuollaista jälkeä tekevät etanat, kotilot, jänikset, linnut ja monet muut. Puutarha suorastaan kuhisee elämää! Ei niistä kaikista aina selvää saa, eikä tarvitsekaan. Kyllä itseänikin harmittavat jotkut tuhot, mutta toisaalta ne kuuluvat puutarhaan.

Liian isoiksi kasvaneet pensaat harkitsee sinikuusaman leikkaamista? Muotoilla vai nuorentaa?

Leikkaisin sinikuusamaa harventamalla vanhimpia oksia pois. Pensaiden pitää saada kasvaa omalla tyylillään, muotoileminen ei niitä kaunista. Kasvi kestää kyllä jopa alasleikkaamisen, mutta siihen kannattaa turvautua vain pakon edessä, sillä kasvi ei uusiudu kovin nopeasti.

Jorma kysyy, mitä kasveja istuttaisin eteläparvekkeelle, jossa aurinko paistaa iltapäivän kello kolmeen saakka? Kestävätkö yrtit kuumuutta?

Pienilmastoa voi parantaa siten, että asettelee laakealle vadille kiviä ja kaataa astiaan vettä. Taimet sijoitetaan kivien päälle, jolloin niiden ympärille haihtuu kosteutta. Myös varjostus, kuten bambuverho, auttaa asiaa. Pelakuille paikka olisi varmasti myös mieleen.

Viikon puutarhatyö:

Krista istutti hurmaavan lohenpunaiset atsalean omenapuun viereen saadakseen paikkaan ihastuttavan yhdistelmän. Koska paikka on valoisa, alppiruusut eivät siinä menestyisikään.

Hyvää kalkittua puutarhamultaa kaivettiin ensi pois ja tilalle tuotiin Kristan omaa sekoitetta. Se koostettiin reseptillä

  • 1/3 havu- ja rodoturvetta
  • 1/3 kuoriketta
  • 1/3 kalkitsematonta kasvuturvetta. Sekoitus tapahtui kottikärryissä, ja siitä seos lapettiin istutuskuoppaan.

Istutuksen päätteeksi taimi kasteltiin, mutta mitä kummaa? Lisäksi Krista napsi surutta pois kauniit kukat, jättäen vain yhden malliksi. ”Nyt säästetään kasvin voimia juurtumiseen, ensi kesänä kasvi kukkii vielä paremmin,” Krista tietää. Katso video

Teksti Paula Ritanen-Närhi
 

kommentit

Ois hyvä tuoda esille ohjelmassa ,miten etana alueilla voidan kasvattaa ilman ongelmia eettisesti. Nyt etanoita hävitetään murskaamalla,heittämällä kuumaan veteen ,silvotaan, käytetään torjunta ainetta jolla etanat kidutetaan hengiltä. Nyt kun vanha konsti viljelys laatikot keksitty uudelleen käyttöön. on helppo etanat rajata kasvatus alueen ulkopuolelle. meidän keksimällä aineella joka otetaan koivusta.
Viljely laatikon yläreunaan lisätään lauta jonka alapinta sivellään nilviäis karkotteella. MTT:n tutkima ja testaama Demo on jokioisissa MTT:n etanaterrariossa jossa tuhansia etanoita. Demo erikoitutkija Kari Tiilikkalan tekemä. puh.0400 986172
Katso kotisivu www.charcoalfinland.fi

Su, 2010-06-13 10:39

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä