Vinkit kasvien kevätleikkauksiin ja talventuhojen korjaukseen

Puutarhaunelmien kevään 2009 toisen jakson katsojakysymyksiin vastasi ylipuutarhuri Marko Pesu Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.
 

”Harrin” kymmenvuotiaan omenapuun kuorta on syöty noin 20 cm korkeudelta noin puolet puun ympäryksestä. Selviääkö puu ja mitä pitäisi tehdä?

Jos vain puolet rungon ympäryksestä on syöty, puu tai pensas todennäköisesti selviää ongelmitta. Mitään suoja-aineita ei tarvitse käyttää, puu hoitaa hommat ilman apuakin.

Jos puu olisi syöty ympäriinsä, tilanne olisi toinen, mutta silloinkin kannattaa olla maltillinen. On hyvä odottaa rauhassa pitkälle kesään, sillä jyrsityn puun pinnalle on saattanut jäädä solukkoa, joka kasvaa ja ravinteet alkavat kulkea siinä.

”Harrastaja” kysyy, mikä olisi sipulikukkalaji, joka ei kelpaa kaneille?

Valitettavasti kaikki kelpaa kaneille. Sipulikukista niiden herkkua ovat krookukset ja tulppaanit. Narsissit ne jättävät viimeiseksi, jos jotain muuta on tarjolla. Ainoa tehokas keino suojautua kanituhoja on ympäröidä istutukset verkoilla.

”Toivottavasti joskus viherpeukalo” haluaisi tietää, miten leikataan valamonruusu, pensashanhikki ja syyshortensia?

Kaikkia pensaita ei tosiaankaan voi leikata samalla tavoin.

Syyshortensia leikataan samaan tapaan kuin keltakotakuusama, jota ohjelmassa leikattiin malliksi. Leikkaamiseen Pesu itse käyttää aina sekatöörejä eli oksasaksia ja kapeateräistä puutarhasahaa. Pensaasta leikataan vain kuolleet oksat ja tarvittaessa harvennetaan oksistoa alhaalta saakka. Syyshortensiasta voi tietysti saksia pois myös vanhat kukinnot.

Valamonruusu on hankala harventaa ja voimakaskasvuinen. Se tekee kohtalaisesti juurivesoja, joten se myös uusiutuu hyvin alas leikkaamisen jälkeen.

Pensashanhikki sen sijaan ei juuri leikkaamalla parane. Jos pensaat ovat pahoin ränsistyneet, ne uusitaan kokonaan.

Kysyjä pohtii, mikä aiheuttaa punapahkan leviämisen pensaisiin ja pikkupuiden runkoihin? Miten sitä voi ehkäistä ja mitä haittaa siitä on?

Kyseessä on kyllä useimmiten punanäppy, joka elää kuolleissa kasvinosissa, joten sitä ei tarvitse mitenkään torjua. Kuolleet oksat leikataan pois.

Nimimerkki ”epätoivoinen” tiedustelee, miksi saman pihan humala-köynnöksistä toinen kasvaa hyvin ja rehevästi ja toinen rustettuu ja voi huonosti.

Tilanne on ärsyttävä, mutta näin saattaa käydä. Jos mitään varsinaista syytä ei löydy, eikä hyvä hoito riitä, joissain tapauksissa kannattaa vaihtaa kasvi uuteen.

Ylipuutarhuri Marko Pesun ”oma kysymys” koskee oikeaa kasvupaikkaa. Hän on törmännyt harhaluuloon, että kaikille kasveille pitäisi tarjota pihan lämpimin kasvupaikka.

Pesu vei kuvausryhmän kasvihuoneen kupeelle, jossa on läkähdyttävän kuuma. Sinne istutetut sinijukka ja opuntia viihtyvät mainosti, koska ne suosivat luonnostaan samantyyppisiä kasvupaikkoja.

Sen sijaan jouluruusu kitui kuumuudessa ja odottaakin siirtoa viileämpään. Kasvihuoneen pohjoispuolella, osittain varjossa, viihtyvät kuitenkin mainiosti havut. Näin on, kun oikea kasvi on istutettu oikealle kasvupaikalle.
 
 

Teksti Paula Ritanen-Närhi