Miltä maistui hävikkiruuasta tehty illallinen?

Idea hävikkiruokaillallisille syntyi tapahtuman järjestäjä Arto Sivosen mukaan tarpeesta.

- Sain idean, koska nyt puhutaan paljon asiasta, mutta julkisuudessa on ollut vain vähän tietoa. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä!

Sivonen otti yhteyttä Garamiin ja tuttuihin kauppiaisiin, Anton & Antoniin ja Eat & Joy Maatilatoriin. Syntyi idea illallisista, jossa kaikki safkat tehtäisiin parasta ennen -päivämäärän ylittäneistä raaka-aineista. Ravintola Grotesk antoi tapahtumalle tilat.

Illallisen seisova pöytä on katettu. Ruoasta ei ikinä voisi arvata, että se on tehty "roskaruuasta". Ruokalajien maut ovat herkullisia ja täyteläisiä, illastajat kehuvat ruokaa kilpaa.

Garam ei kokenut aterian loihtimista hankalaksi. Hänellä oli kaksi tuntia aikaa kokkailla, ja menu syntyi fiiliksellä. Garam kertoo loihtineensa vähän nahkeista kasviksista ja juureksista patoja ja tomaatti-vihanneskeiton, pakastetusta lohesta on tehty juusto-lohisalaatti, pepperonitapakset on maustettu hillolla ja piparkakkujälkiruoka on saanut makua mandariineista. Kaikissa ruokalajeissa on runsaasti tuoreyrttejä ja ihania makuja. Mukaan kotiin viemisiksi saa vielä ottaa käyttämättä jääneitä raaka-aineita.

Ruuan lisäksi illallisella tarjotaan tuhti annos infoa syömäkelpoisesta hävikkiruuasta sekä hävikin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Anton & Antonin Niina Hietalahti kertoo itse aloittaneensa kauppiaana neljä vuotta sitten. Hävikin määrä tuli hänelle silloin isona yllätyksenä.

- Leipähävikin määrä oli shokeeraava. Alkuun emme saaneet sitä edes hyväntekeväisyyteen eteenpäin.

Nykyään Anton & Anton antaa leipää Pelastusarmeijalle ja muille tahoille. Leivän lisäksi suuri hävikki tulee hedelmistä ja vihanneksista. Niitä Hietalahti on tuonut jämäruokaillallisella 15 kiloa.

Hietalahden mielestä ruuan arvostus paranee, kun kuluttaja tietää mistä tuote tulee. Illallisella keskustellaankin miksi ihmiset eivät arvosta hävikkiale-ruokaa samalla tavalla kuin muita tarjous- tai ale-tuotteita. Garamin mukaan -30%-tuotteista löytyy huipputuotteita. Vielä kun kaupat laittaisivat nämä tuotteet houkuttelevammin ja arvokkaammin esille. Ei ole häpeä, vaan hyvä teko ostaa hävikkiä. Asennemuutosta siis tarvitaan.

Sivonen myös herättelee illastajia miettimään syömistottumuksia ja kokkailutapoja. Ihmiset voisivat arvostaa ruokaa enemmän myös käyttämällä sen loppuun ja säilyttämällä sen oikein.

- Emme osaa enää kokata samalla tavalla kun mummomme, meillä ei ole kylmäkellareita juuresten säilytykseen, emmekä jaksa säilöä. Vaadimme aina vain priimoja raaka-aineita: kurkku ei saa olla käyrä, paprikassa ei saa olla ryppyjä, eikä mandariinin kuori saa olla kova. Maksakaan ei enää kelpaa kuin maksalaatikkoon.

Sivosen mukaan lukemattomat sertifikaatit sekä tietoa ja tuotteita pursuvat marketit aiheuttavat ihmisille ähkyä, ostopäätöksistä tulee vaikeita ja ruokaa ostetaan yleensä liikaa ylitarjonnan keskellä. Tapahtuman järjestäjät ovat pienten kauppojen ja irtotiskien kannalla. Hävikkisyyllisiksi osoitellaan isoja ruokaketjuja, joissa tavoitellaan suuria voittoja. Marketeissa mikään tuote ei saa ikinä olla loppu. Viime pääsiäisen kanamunakatokin oli hullua.

- Pienissä kaupoissa ei tarvitse arpoa valintoja. Pienelle kauppiaalle tuotteen loppuminen on voitto, ei häviö, jatkaa Sivonen.

- Eikö ole hyvä, että joskus joku tuote syödään loppuun ilman hävikkiä, painottaa Garam, joka on iloinen, jos hänen lounasravintolassaan ruoka syödään kattilan pohjia myöten.

Hävikki lukuina

Juha-Matti Katajajuuri MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on tutkinut ruokahävikkiä Foodspill-hankkeen myötä. Hänen mielestään suuri syy hävikille on, että kuluttajat eivät tunne Parasta ennen ja Viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen eroa. Tuote on vielä syömäkelpoinen kun se myydään alennuksessa, ennen viimeistä käyttöpäivää. Se on siis priimaa vielä parasta ennen -päivän jälkeen. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen on syytä käyttää maku- ja hajuaistia.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan hävikkitilanne on hälytyttävä:

Tuoreen arvion mukaan kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 miljoonaa kiloa. Aikaisemmat tulokset ovat täydentyneet elintarviketeollisuuden hävikillä, joka on keskimäärin noin 100 miljoonaa kiloa. Eniten ruokaa tuhlaavat kotitaloudet, joissa ruokahävikkiä syntyy lähes 130 miljoonaa kiloa.

- Ravintola-aterioista viidesosa päätyy jätteeksi. Ja kotitalouksilta roskiin menee jopa viisi prosenttia ostetusta ruoasta, eli noin 23 kiloa vuodessa, jokaista suomalaista kohti. Suurimmat hävikit ovat sinkkutalouksilla, kertoo Katajajuuri.

- Kauppojen ruokahävikin arvioidaan olevan jopa yli 10 kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Joka kymmenes kauppakassillinen menee roskiin, Katajajuuri arvelee. Hän on kuitenkin tyytyväinen, että vihdoinkin EU-tasolla on meneillään hanke, jolla ruokahävikkiä pyritään vähentämään. Tavoitteena on puolittaa se. Myös Evira on jakanut kaupoille hyväntekeväisyysohjeen, jolla kehotetaan antamaan hävikki hyväntekeväisyyteen eikä heittämään roskiin.

Ruoka on suuri ympäristön kuormittaja ja ruokahävikki on tyhmää eurojen pois heittoa, korostaa Katajajuuri.

Suomessa on herätty hävikkiongelmaan hitaasti. Se on surullista, etenkin kun myös Suomessa on ihmisiä, joilla on ruuasta pula. Katajajuuri toivookin Suomeen hävikki- ja ruoan turvallisuuskampanjoita. Ja lainsäädännön pitäisi muuttua, vielä ei kukaan ravintoloitsija Garamin mukaan uskaltaisi perustaa hävikkikahvilaa tai -ravintolaa, sillä terveystarkastajia pelätään.

Välttääksesi hävikkiä kotona - tee näin:

• Vähän nahkeista juureksista ja vihanneksista saa freessejä pannulla tai uunissa.
• Vihersalaatti kannattaa säilyttää kylmässä vedessä.
• Kuivan leivän voi paistaa vaikka crutongeiksi tai kostuttaa öljyllä. Vain home on pilaantuneen tuotteen merkki.
• Pakastaminen ei pilaa, vaan säilöö.
• Päiväystä tärkeämpi mittari on haju- ja makuaisti.