Apulanta tekee raskasta työtä

Julkaistu Pe, 24/04/2009 - 11:55
  • Apulanta tekee raskasta työtä (Kuva: Kuva: Henna Hämäläinen / TTL)
  • Työterveyslaitoksen tutkija Henna Hämäläinen otti tieteellisin keinoin selvää miten kuormittavaa rock-muusikon työ oikeasti on.

Apulannan muusikoille tehtiin ensin tarkat kuntotestit Työterveyslaitoksen laboratoriossa, jonka jälkeen mitattiin kenttäososuhteissa keikalla ”lämpöfysiologiset kuormitusmittaukset”.

Mitä sitten selvisi?

Rokkarin työ on raskasta. Työolosuhteet eivät ole helppoja, eikä soittaminen ole mitään kevyttä vasurilla rämpyttämistä. Tieteellisesti sanottuna Apulannan miesten sykkeet nousivat jopa yli 170 iskuun minuutissa ja kehon lämpotila yhdellä asteella.

Tutkimuksessa määriteltiin bändin jäsenten hommien rankkuus ja annettiin vertailuryhmiä, joiden työnkuva vastaa fyysiseltä raskaudeltaan samaa.

Toni

Luokitus: keskiraskasta tai jopa raskasta työtä
Vastaa: poteron kaivamista seisten, muuttamista, 5 minuutin painiottelua tai teurastamista.

"Teurastajan ammatti ei herätä kaikissa empatioita. Jantunen sanoo, että itse ampuminen on vain murto-osa työstä. Kalttaamisen jälkeen iho desinfioidaan kaasuliekillä kuumentamalla, ruho nostetaan riippumaan, korvat ja sorkat leikataan irti, ja se aukaistaan vatsan puolelta. Kaikki sisuskalut otetaan ulos, ja ruho sahataan puoliksi."

Sipe

Luokitus: raskasta työtä
Vastaa: kilpasulkapallon pelaamista, perustusten valamista, muurausta rakennustyömaalla, kiihdytysajoa radalla tai halkojen hakkaamista.

”Muurarin ammatissa korostuvat käden taidot ja eri tehtäviin sopivien työtekniikoiden hallinta, mikä hankitaan usein pitkällä käytännön kokemuksella. Työn jälki näkyy, joten huolellisuus ja kärsivällisyyskin ovat tarpeen. Ammatti vaatii sopeutumista erilaisiin työtilanteisiin ja -oloihin, milloin ryhmätyökykyä milloin kykyä toimia itsenäisesti yksin. Työssä tarvitaan hyvää kykyä töiden ja materiaalien käytön suunnitteluun. Työtä ehdään joskus vaikeissa, väsyttävissä asennoissa, erityisesti heikkoselkäisyys tai mahdollinen allergia esimerkiksi sementti- tai kalkkipölylle saattavat koitua esteeksi työnteolle.”

Sami

Luokitus: keskiraskasta tai jopa raskasta työtä
Vastaa: lihanleikkaajan työtä, keihäänheittokilpailu tai turpeen ja lannan levitystä.

”Elintarvikealalla tuotannolliset tehtävät ovat tyypillisesti yksipuolisia toistotöitä. Esimerkiksi pakkauslinjoilla työ saattaa sisältää erilaisia käsin hoidettavia syöttö-, kääntö-, asettamis- tai muita tehtäviä, jotka tehdään linjan nopeudella. Osa töistä tehdään lisäksi kylmissä työtiloissa. Toistuva yläraajoihin kohdistuva kuormitus on runsasta eri muodoissa myös lihanleikkaajilla, makkaranvalmistajilla ja leipureilla. Nämä työt sisältävät joko puolimekanisoidun prosessin
määräämää liikkeiden pakkotahtisuutta, suurta käsivoimien käyttöä, ranteiden ääriliikkeitä tai työskentelyä yläraajat kohoasennossa (Ketola ym. 1996)”

Rankkaa

Apulannan jätkille annettiin ennen keikka sykemittarit, joilla tallennettiin syke koko keikan ajalta. Keikalla syke heittelehtii aika lailla. Maksimissaan se kävi lähes 180 iskussa minuutissa laskien välillä 100 -120 lyöntiin per minuutti.

– Keskimäärin rokkarin sydän lyö 70% maksimisykkeestä koko keikan ajan. Se on huima suoritus, kehuu tutkija Henna Hämäläinen.

”Tätä aluetta kutsutaan myös nimellä ”steady state”, koska tämä on korkein tehotaso, jota voidaan ylläpitää pitempiä aikoja (esimerkiksi teräsmieskisan osanottajat kilpailevat tällä teholla). Tämä tehoalue totuttaa kehoa nopeampaan suoritukseen, parantaa kestävyyttä, kasvattaa nopeutta, jota voit ylläpitää ilman maitohapon muodostusta (anaerobinen kynnys). Mitä parempi kunto, sitä enemmän keho polttaa rasvaa tällä tehoalueella. Voit harjoitella pitempään, koska lihasten niukat glykogeenivarastot säästyvät.”

Kaiken lisäksi keikalla ollaan ikään kuin kuumeessa. Sisäelinten lämpötila nousi keikkojen aikana keskimäärin yli 38 asteeseen.

– Kyllä tuli mieleen tulosten saamisen jälkeen, että uskaltaako sitä enää mennä lainkaan keikalle. Tämähän on vaarallista, kuittaa Toni Wirtanen.