essivieer

  • The smile of Africa

    21.07.2009 22:10

    Nyt on kulunu tasan kuukausi siitä kun tultiin takasin tänne Suomen maahan! Ja niin kliseiseltä kun se kuulostaaki niin kun mä suljen silmät niin näen vieläki Namibian maisemat. Varmaa siitä tajuaakin kuinka hieno matka meillä oli. Multa on kysytty täällä varmaan tuhat kertaa, että minkälaista siellä Namibiassa oli, mutta mä en yksinkertaisesti keksi mitään muuta sanaa kun MAHTAVA kuvaamaan sitä paikkaa ja niitä ihmisiä.

    Namibiassa oli tosi paljon kaikkia upeita asioita, mutta se mikä muhun vaikutti eniten oli ehdottomasti se luonto. Se oli ensimmäinen ja viimeinen asia mitä mä siellä näin. Mulle luonto on täällä Suomessakin tosi tärkee ja ehkä just se Namibian eksotiikka muhun vetos eniten. Suomen havumetsillä ja järvillä ei oo nimittäin mitään yhteistä Namibian aavikoihin ja vuoriin. Onneks meillä oli tosi paljon aikaa katella niitä lukuisien bussimatkojen aikana. Joka päivä löyty jotain uutta ihmeteltävää ja yks suurimmista yllätyksistä liitty just siihen ilmastoon. Mä en varmasti oo ainoo jolle Afrikasta tulee mieleen se kuumuus ja kuivuus, joka näkyy siinä luonnossakin. Mä muistan kun me lentokentällä naureskeltiin paikallisille, jotka liikku siellä toppatakit päällä. Eipä naurattanu enää muutamaa päivää myöhemmin ku kaikki suomalaiset hytisi Windhoekin pormestarin vastaanotolla. Me kyllä tiedettiin, että Namibiassa on talvi, mutta harvat meistä oli varautunu siihen että shortseilla ei pärjää ihan joka päivä. Sisätiloissa varsinki oli ihan jäätävää  ja ulkonakin kaikilla oli villatakit päällä. Mutta onneks ilmat lämpeni ja mekin saatiin nauttia siitä Afrikan auringosta. Rusketus kyllä jäi sitte lentokentän itseruskettavan varaan.

    Toinen asia jota mä en ikinä tuu unohtamaan on itse namibialaiset ihmiset. Ne on varmasti maailman mukavimpia, vieraanvaraisempia ja hienoimpia tyyppejä! Heti ekasta päivästä lähtien ne otti meidät niin iloisesti vastaan ja aina jakso nauraa ja jutella meille. Heidän mahtava luonteensa vielä korostui kun vietin muutaman päivän asuen aivan ihanan Chrizeldan perheen luona ja huomasin kuinka vähällä hekin pärjäävät. Nukkuessani pienenpienessä asunnossa, jossa asui tuplasti enemmän ihmisiä kuin omassani kodissani, tuli ajateltua mistä kaikesta sitä itekkin voisi luopua ja silti pitää lippu korkealla päivästä toiseen. Namibialaiset on joutunu tappelemaan vapaudesta ja rauhasta pitkään ja sen arvet näkyy vielä ulkopuolella, mutta sisällä heillä sykkii vahvempi ja iloisempi sydän kuin muilla.

    Mua pyydettiin vastaamaan myös kysymykseen "miten itse muutuit matkalla?". Ja kyllähän sitä pakostikin muuttuu kun näkee niin paljon erilaisia asioita samassa pakkauksessa. En itse ollut käynyt Afrikassa ennen enkä tajunnut kuinka paljon olin missannut. Afrikka on niin paljon muuta kuin mä ennen kuvittelin. Toisaalta siinä oppi kunnioittamaan Suomea eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi hiljaisuus ja turvallisuus sai piru vieköön ton matkan jälkeen ihan uudet merkitykset.

    Mä voisin uhrata vaikka kuinka monet lämpimät suihkut, pehmeät sängyt, tuplajuustohampurilaiset ja unettomat yöt lentokoneessa saadakseni kokee uudestaan yhtä mahtavan reissun! Haluun ehdottomasti lähtee seikkailemaan uudestaan  ja nähdä taas namibialaiset kaverit. Mä uskon, että me tossa kahden viikon aikana ehdittiin vaan raaputtaa Afrikan pintaa, mutta nyt jos koskaan me ollaan valmiimpia sukeltamaan syvemmälle.

    -Essi

    P.S: Meikä on toinen niistä onnekkaista, jotka menee Summerin haastatteluun 7.8 (HUOM! päivä on muuttunu) joten telkkarit auki heti aamusta! 

  • Leijonakuningas vol.4

    09.07.2009 13:25

    Leijonakuningas vol.4

    Pienien aikatauluongelmien jälkeen pääsimme todistamaan todellista afrikkalaista auringonnousua, melkeen kuin suoraan Leijonakuninkaasta. Ainoa mitä tästä kuvasta puuttuu on vaan Elton Johnin musiikki, mut onneksi mä ja Jyri saatiin ilmoille vähintäänki alkuperäisen veronen luritus...

  • Näkymä Heroes Acrerilta

    09.07.2009 13:09

    Näkymä Heroes Acrerilta

    Torstain kunnonkohotusjumppa oli kiivetä Heroes Acre-muistomerkille, joka oli hienon paikan takia (tai vaan turistien kiusaksi) rakennettu vuoren rinteelle. Oli kyllä vaivan väärti, koska näkymät olivat ihan huikeat!

Profiili

  • Mistä minut on tehty:

Ryhmät

 

Ninja kiipeää puuhun