Suojele minua! Osa 4

Tässä jaksossa: Samuli Putro tekee laulun Joensuun legendaarisesta ravintola Jokelasta. Minna Joenniemi tutustuu painikämppään Vähässäkyrössä. Tuomas Toivonen ratkoo Riihimäen linja-autoaseman kohtaloa.

Ravintola Wanha Jokela tunnetaan ympäri Suomea taiteilijoiden ja kulttuuriväen perinteikkäänä kohtaamispaikkana. Jokela on toiminut Joensuussa vuodesta 1934. Ennen kuolemaansa ravintolan omistaja Irene Turunen testamenttasi Jokelan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle, koska halusi varmistaa ravintolan säilymisen Joensuussa. Nyt joensuulaiset pelkäävät, että säätiö haluaa hyötyä sille lahjoitetusta arvokkaasta tontista ja purkaa remonttia kaipaavan vanhan ravintolan. Jokelan suojelemiseksi on perustettu Pro Wanha Jokela -liike. Samuli kohtaa Jokelan kanta-asiakkaita ja suojelijoita. Muun muassa kirjailija Heikki Turunen on käynyt Jokelassa 60-luvulta lähtien.
Jokela on tuttu paikka myös Samulille, joka usein keikkamatkoillaan on yöpynyt yläkerran hotellihuoneissa.

Painikämppiä oli vielä 1950-luvulla Suomessa satoja, ja etenkin Pohjanmaalla oli painikämppä joka kylässä. Painikämppiä rakennettiin kyliin talkoovoimin, kun tarvittiin tiloja harjoittelulle. Suomen menestyneimmät painijat ovat näihin päiviin asti tulleet Pohjanmaalta, missä painin salat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle piskuisissa painikämpissä. Nykyään suuret liikuntahallit ovat ajaneet painikämppien ohi ja useimmat kämpistä on purettu. Pohjanmaalta, Vähänkyrön Tervajoen kylästä löytyy yksi viimeisistä yhä käytössä olevista painikämpistä. Haasteena on pitää kämppä jatkossakin painikäytössä. Kämpän kunniaksi järjestetään vanhan ajan haitaripaini. Minna kohtaa myös muusikko, näytelmäkirjailija Heikki Salon, joka pienenä poikana harrasti painia Lapualla.

Riihimäen linja-autoasema poistui käytöstä vuonna 2009, kun kaupunkiin rakennettiin uusi matkakeskus. Sen jälkeen on kiistelty siitä, mitä vanhalle linja-autoasemalle pitäisi tehdä. Riihimäen kaupunki haluaisi purkaa linja-autoaseman ja rakentaa tilalle kerrostaloja ja parkkipaikan. Museoviraston mielestä Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema, vuonna 1956 rakennettu linja-autoasema on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja tulisi suojella. Samaa mieltä on Riihimäellä perustettu Pro linja-autoasemaliike. Tuomas selvittelee Riihimäellä, miten linja-autoaseman kohtalo vaikuttaa koko kaupungin rakenteeseen ja tulevaisuuteen.

UUTINEN 18.1.2011: Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti antaa vanhalle linja-autoasemalle purkuluvan.

UUTINEN 14.2.2011: Riihimäen linja-autoaseman purku jämähtämässä valituksiin

Suojele minua! käynnistyy tässä kuussa