Elävä arkisto: 1980-luvun nuorisomuoti

”Alussa oli onnellinen, muodin oikuista tietämätön nuori. Mutta onneksi tulivat myyntihenkiset kauppamiehet, jotka kertoivat nuorelle hänen todelliset tarpeensa ja tutustuttivat hänet muodin ihmemaailmaan.” Näin aloittaa Lauri Harjola eli Renny Harlin reportaasinsa, jossa arvostellaan kovasanaisesti nuorison kulutustottumuksia, kaupallisia merkkituotteita ja markkinointia.

Kohtauspaikka oli kriittinen nuortenohjelmasarja, jossa liikuttiin nuorison parissa eri puolilla Suomea. Tässä jaksossa Harlin haastattelee lahtelaisia nuoria kaupoissa, diskoissa, kaduilla ja kodeissa, ja selvittää nuorison rahankäyttötottumuksia ja ostokäyttäytymistä. Paatokselliset spiikit vilisevät jo tuolloin vanhahtavia vertauskuvia, mutta tehoa niistä ei toki puutu: ”Näyttää, kuin mainosten ja kassakoneen välille olisi pingoitettu köysi, jota pitkin taiteilee hämillään oleva nuoralla tanssija nimeltään nuori kuluttaja.”

Ohjelmassa esitellään vaatemuodin lisäksi muun muassa 1980-luvun alun viihde-elektroniikkaa, äänentoistolaitteita, vinyylisoittimia, ja uusia ”makeiluvehkeitä” korvalappustereoita, joiden yleistymiseen haastateltavat eivät usko. Onko laput korvilla liikkuminen kaduilla edes terveellistä, ja entäpä kuulovauriot?

1980-luku oli ennen kaikkea farkkujen kulta-aikaa. Farkkumuoti levisi nuorison keskuuteen jo 1970-luvulla, mutta silloin muodissa olivat myös itse tehdyt, paikatut ja muista materiaaleista ommellut svengipöksyt. 1980-luvulla farkut ostettiin aina kaupasta, vuodessa meni kolmet, neljät ja housujen piti olla tunnettua merkkiä: Lee, Levi’s, Beavers, Lee Cooper, MicMac, Wrangler. Oli pilliä, putkea ja porkkanaa, mutta leveneviä lahkeita ei 1980-luvulla enää myyty. Farkut olivat siniset tai mustat, kivipesty tuote oli uusi muotivillitys. 1980-luvun lopussa farmarihousuja valmistettiin ja myytiin Suomessa enemmän kuin koskaan.

Ajankohtaisen kakkosen nuorisomuoti-reportaasissa Aatteet ja vaatteet ratkotaan farkkujen menestyksen kaavaa, vieraillaan farkkutehtaassa, kaupoissa, nuorisojoukoissa ja Tukholmassa, jonka vanhassa kaupungissa on jopa kokonainen katu nuorisomuotiliikkeitä. Nuorison kulutushinkua ihmetellään ja arvostellaan, farkkujen hinta oudoksuttaa ja markkinointi hirvittää.

Molemmat ohjelmat tarjoavat runsaasti kuvaa aikakauden nuorison pukeutumisesta, tyyleistä ja tavoista: luvassa on todellinen nostalgiatrippi 1980-luvun teinien maailmaan.