YLE Teema

 

Teeman Elävä arkisto

Elävä arkisto: Fredi 70 v

Julkaistu torstaina 31.05.2012 0 kommenttia 155 suositusta

Monipuolisen viihdetaiteilijan persoonallinen henkilökuva vuodelta 1968 jää arvoitukselliseksi myös päätähdelle.

tiistai 24.7. klo 21.50

Matti Siitonen syntyi Mikkelissä 23. heinäkuuta 1942. Pojan musikaalisuus kävi ilmi lapsesta pitäen, mutta vakavammin hän alkoi suhtautua musiikkiin vasta parikymppisenä. Armeijassa syntyi laulutaitoisten kavereiden kanssa kvartetti Stonefaces, josta juontui Matin lempinimi Retu Kivinen, Fred Flintstone eli Fredi. Stonefaces kääntyi Kivikasvoiksi, jolla nimellä tämä vuonna 1965 syntynyt ryhmä yhä toimii.

Kivikasvojen ensimmäinen demonauha ei innostanut levytuottajia, mutta poikkeuksellisen korkea tenori veti Toivo Kärjen huomion puoleensa, ja Fredi sai levysopimuksen vuonna 1965. Ensimmäisiä levyjä varten hänestä leivottiin muotiaallon mukaisesti Folk-Fredi, ja singlelle tallentuivat muun muassa kantaaottava laulu Roskisdyykkarin balladi ja Toivo Kärjen ajan henkeen nikkaroimat sävelmät Protesti ja Kovaonnisen Go Go. Myös Kivikasvot pääsi Fredin myötä levyttämään, pitkäsoittolevy kantoi nimeä Folk-Fredi ja Kvikasvot: lauluyhtyeen ohjelmistoon nostettiin folktähti Donovanin hitti Eve of Destruction, Tuhon partaalla, sekä pari kuumaa Beatles-sävelmää.

Etuliite folk tippui Fredin nimestä heti kun muodin suunta muuttui. Jäljelle jäi pelkkä Fredi, monipuolinen iskelmälaulaja, joka taisi myös estradiviihteen koukerot Kivikasvot-ryhmän kanssa. Vuonna 1967 Fredi tuli tutuksi yleisölle, sillä hän edusti Suomea Euroviisuissa laululla Varjoon – suojaan. Seuraavana vuonna alkoi kymmenen vuoden mittainen hittiputki, joka hakee vertaistaan: Pieni nukke, Milloinkaan en löydä samanlaista, Ota ja omista, Kolmatta linjaa, Vippaa mulle viitonen, Rakkaustarina, Niin paljon kuuluu rakkauteen, Yksin oon tietenkin, Puhu hiljaa rakkaudesta, Vihreät niityt, Elää mä sain…

Matti Siitonen on kunnostautunut myös säveltäjänä, mutta harva tietää, että hitit Pump-pump, Avaa sydämesi mulle, Rakkauslaulu tai Istun ullakolla yksinäin ovat Fredin omaa käsialaa – samoin kuin muun muassa Katri Helenalle syntynyt Katson sineen taivaan ja Markku Aron tunnetuksi tekemä Katso luontoa ja huomaa.

Illan arkisto-ohjelmissa Fredi nähdään nousevan suosion alkuvaiheessa. Erkki Vihtosen ohjaama Fanfaari tavalliselle ihmiselle on sirpaleinen henkilökuva, jossa on mietteitä, muistoja ja ajatuksia tuoreesta julkisuudesta. Alaotsikko ”Toisin sanoen yhden ihmisen maailman loppu” ei ainakaan selvennä arvoituksellisen ohjelman sanomaa. Musiikkinumeroina Fredi laulaa tunnettuja sävelmiä, joita hän ei ole levyttänyt: Merisairaat kasvot, Delilah ja Saat miehen kyyneliin. Todellisina kuriositeetteina kuullaan persoonallinen versio Edvard Griegin Vuorenpeikkojen luolasta sekä Fredin oma tyylikäs sävellys Liian myöhäinen, jonka ensimmäinen levytys löytyy vasta vuodelta 1987.

Kahden lavaviihdyttäjän kohtaaminen ohjelmassa Tapaus Ritva Valkama (1972) on varsin säkenöivä. Valkama ja Fredi heittävät hyvin modernia stand up -komiikkaa muun muassa omasta ylipainostaan. Molemmissa ohjelmissa Fredi laulaa myös hittinsä Kolmatta linjaa takaisin, josta Juha Vainion syvällinen teksti on tehnyt ikivihreän.

Lisää Elävässä arkistossa:

Fredi on Suomi-iskelmän suurmies

Lisätietoa ohjelmasta

Fredi - fanfaari tavalliselle ihmiselle (1968) O: Erkki Vihtonen. Laulujen sanat: Saukki. Musiikin johto: Esko Linnavalli

Arkistovieraana Fredi (2012) Toim. Marko Gustafsson.

Tapaus Ritva Valkama (1972) Ohjaus Ere Kokkonen. Käsikirjoitus: Matti Rosvall ja Jussi Tuominen.Esiintyjät: Ritva Valkama, Fredi, Pertti Palo ja Paavo Ranisen orkesteri.

Suosittele155 Suosittelee

Lähetä linkki

Suositelluimmat jutut

Ajalta:
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.


YLE Teema on Facebook