YLE Teema

 

Teeman Elävä arkisto

Elävä arkisto: Pesäpallo 90 v.

Julkaistu perjantaina 14.09.2012 5 kommenttia 62 suositusta

Suomen kansallispelin juhlavuonna muistetaan Lauri ”Tahko” Pihkalan elämäntyötä.

tiistai 9.10. klo 22.00

Lauri Pihkala (5.1.1888 - 20.5.1981), suomalaisen pesäpallon isä, syntyi Pihtiputaan kirkkoherran Aleksander Gummeruksen perheeseen. Suomalaisuusinnostuksen myötä hän vaihtoi veljiensä kanssa sukunimen Gummeruksesta Pihkalaksi vuonna 1906.

Pihkala opiskeli Helsingin yliopistossa kansantaloutta, historiaa, filosofiaa ja latinaa, mutta oli ennen kaikkea kiinnostunut urheilusta: hänen pro gradu -työnsäkin käsitteli ylioppilaiden urheilu- ja opintosuorituksia.

Urheilijana Pihkala tuli tunnetuksi koko kansalle: hän edusti Suomea yleisurheilulajeissa ja juoksussa vuosien 1908 ja 1912 olympialaisissa ja teki noihin aikoihin useita Suomen ennätystuloksia.

Vuosisadan alussa Pihkala teki myös useita opintomatkoja Yhdysvaltoihin, ja noilla matkoillaan hän tutustui myös baseball-peliin. Pihkala teki runsaasti muistiinpanoja pelistä, jota hän kuitenkin piti Suomen oloihin liian mutkikkaana ja varusteita liian kalliina. Tältä pohjalta hän kehitteli vanhan kuningaspallon ja ruotsalaisen långbollin ideoita hyödyntäen supisuomalaisen pelin, joka sai nimekseen pesäpallo.

Pesäpallon syntyvuodeksi lasketaan vuosi 1922, jolloin peli oli jo niin kehittynyt ja suosittu, että saatettiin pelata ensimmäiset ottelut Suomen mestaruudesta.

Lauri ”Tahko” Pihkala oli poliittisilta mielipiteiltään äärioikeistolainen ja eugeniikan kannattaja; nuorison urheilullisuuden korostaminen liittyi hänen pyrkimyksiinsä synnyttää suomalainen soturirotu. Myös pesäpalloa on pidetty sotilastarkoituksiin kehitettynä harjoituspelinä, ja se olikin ennen toista maailmansotaa lähinnä suojeluskuntalaisten harrastama peli, eikä se levinnyt kovinkaan tasaisesti urheiluseurojen suosioon.

Vasta pesäpallon mahduttaminen pakolliseen koululiikuntaan teki siitä vähitellen kansan pelin. Yksi pesäpallon kansallissankareista on Mauri Pyhälahti, joka valittiin vuoden lukkariksi kahdeksan kertaa 1970-80-luvuilla. Pesäpalloiltaan valitussa dokumentissa vuodelta 1981 kuullaan hänen ajatuksiaan pesäpallosta ja sen harjoittelusta.

Pelin suosio ja kirkasotsainen urheilullisuus kärsi ankaran arvovaltatappion vuonna 1998, kun kävi ilmi, että Veikkauksen pelituloksista oli sovittu etukäteen Pesäpalloliiton toimijoitten eduksi.

Lisää Elävässä arkistossa:

Voihan rähmä – palo!

Lisätietoa ohjelmasta

Pesäpallo – Suomen kansallispeli (1952) Käsikirjoitus ja selostus: Reino Palmroth, kuvaus: Aimo Jäderman. Suomi-Filmi Oy.

Tahko Pihkala – legenda jo eläessään (1979) Ohjaaja: Erkki Tiihonen. Käsikirjoittaja: Heikki Klemola. TV2 Urheiluohjelmat.

Mauri Pyhälahti, pesäpalloilija (1981) Ohjaus ja käsikirjoitus: Terttu Karhumaa. TV2 Pohjanmaan aluetoimitus.

Suosittele62 Suosittelee

Lähetä linkki

Kommentit

anti-pesis

No miten niin supisuomalainen kun kaveri on vaan muuttanut baseballin sääntöjä monimutkaisemmiksi ja syöttöä helpottanut.

Anonyymi

pesäpallo on äärettömän hieno ja vaikea peli. on aika vaikeaa osua liikkuvaan palloon oikein ja lyödä se vielä tarkasti haluamaansa paikkaan.

Atro Niiniluoto

Minulla pesäpallo oli pienempänä eräänlainen liikuntamuoto. Myöhemmin siitä tuli penkkiurheilulaji. Suosikkijoukkueeni on kauan ollut Vihdin Pallo, josta tosin ainakin kaksi on aikoinaan siirtynyt Porin Pesäkarhuihin. Pihkalan nimi on toki kuuluisa, vaikkei hänen helsinkiläinen patsaansa liity pesäpalloon.

Anonyymi

Aikuiset miehet vouhottaa jonkun pallon perässä ja meuhkaavat kuin vähä-älyiset. Suhteellisen turha laji, jonka syntyhistoria on muuten suhteellisen kyseenalainen.

L.N.

Tässähän se on suurin syy suomi-futiksen alennustilaan:Tahkon pakkomielle luoda Suomelle "kansallispeli"(oikea kansallispeli on lätkä!)joka vei harrastajia futikselta, maammehan oli ollut kansainvälisen huipun tuntumassa ennen pesäpallon keksimistä.Ei tarvi yhtään ihmetellä miksi täällä ei pelata jalkapalloa vaan POTKUPALLOA!
Entä jos Tahko olisi vaikuttanut Ruotsissa...

Suositelluimmat jutut

Ajalta:
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.


YLE Teema on Facebook