Ilmastodieetit: Henkilöt
Julkaistu perjantaina 05.02.2010 17 kommenttia 334 suositusta
Perheet
Hiilijalanjälkeään ryhtyy pienentämään neljä perhettä.
Sinikka Sokka
Näyttelijä ja musiikin moniammattilainen Sinikka Sokka asuu kerrostalossa Helsingissä.
Ilmastopaino: 14 381 kg hiilidioksidipäästöjä / vuosi
Sami Garam, lapset Petra, Kasper ja Julia sekä vaimo Päivi
Kokki ja kirjailija Sami Garamin perhe asuu rivitalossa Helsingissä. Vaimo Päivi on käsityöläinen ja yrittäjä.
Ilmastopaino: 5 634 kg / hlö / vuosi
Jukka Poika, vaimo Sandra, sekä lapset Hampus, Eila ja Onerva
Rousun muusikkopariskunta asuu kolmen lapsensa kanssa omakotitalossa Bromarvissa.
Ilmastopaino: 1 334 kg hiilidioksidipäästöjä / hlö / vuosi
Milla Bruneau, mies Jeff ja lapset Julia ja Ella
Toimitusjohtaja Milla Bruneau ja Yhdysvaltain suurlähetystössä työskentelevä puoliso Jeff käyvät töissä Helsingissä. Perhe asuu omakotitalossa Lahdessa.
Ilmastopaino: 11 393 kg hiilidioksidipäästöjä / hlö / vuosi
Ilmastoraati
Ilmastoraati ruotii perheiden lupauksia ja saavutuksia jokaisen jakson lopussa.
Ari Nissinen
Ilmastotohtori Ari Nissinen analysoi perheiden elintavat ja laatii perheille vuoden kestävät Ilmastodieetit. Ari työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.
Leo Stranius
Stranius on Luonto-Liiton pääsihteeri ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajana. Hän on ympäristöaktivisti, vegaani, pyöräilijä ja tutkii yhteiskunnallisia liikkeitä Tampereen yliopistossa.
Tuuli Kaskinen
Kaskinen on vähähiiliseen yhteiskuntaan, ihmisten osallistumiseen ja yritysten kestäviin toimintastrategoihin erikoistunut tutkija, puhuja ja projektijohtaja. Hän johtaa hankkeita mm. Demos Helsingissä.
Mia Paju
YLEn toimittajana työskentelevä Paju on erikoistunut ympäristökysymyksiin.
Lähetä linkki
Kommentit
Täysin turha ohjelma. Ei kiitos minun lupamaksurahoja tällaiseen. Menkää Kiinan ja Intiaan pelastamaan ilmasto. S.tanan tunarit.
Parasta mahdollista käyttöä luparahoille! Huipputärkeää, että tuodaan ilmastomuutos käytännön tasolle.
Menkää tosiaan Venäjälle, Kiinan tms. maihin vouhottamaan. Aivan turhaa täällä Suomessa nipottaa. Ei mitään merkitystä.
Tyypillistä punavihertävää piipertelyä.
Valitettavasti millään näistä toimenpiteistä ei ole mitään merkitystä ennenkuin isommat kuviot saadaan kuntoon.
Ensinnäkin, teollisuus on edelleen ja tulee olemaan suurin saastuttaja.
Siinä ei kuluttajan vihereettiset ajatukset paljoa auta kun rautasulatto tuppaa tonnikaupalla hiilidioksisdia + vielä pahempia myrkkyjä taivaalle.
Toiskeksi itseä ihmetyttää kovasti kouhotus asuntojen lämmityksestä yms. energiatehokkuuksista kun samaan aikaan maailmassa käytetään moninkertainen määrä energiaa jäähdyttämiseen.
Ympäristö on tottakai tärkeä asia, mutta olisiko jo aika lopettaa ihmisten syyllistäminen ja ryhtyä ratkomaan ongelmia jotka oikeasti vaikuttavat maailman tilaan.
Teollisuus tuottaa hiilijalanjälkeä sinun ja meidän muiden kaduntallaajien jalkojen alle. Kukas viitsisi tuottaa tuhansia muovileluja jos niitä ei kukaan ostaisi? Kyllä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa juuri sen verran, mitä yksi ihminen voi. Jos viisi miljoonaa kuudesta miljardista puhaltaa hiiltä sammuksiin, se voi sammua nopeammin? Puhaltelemassa on alle promille maailman väestöstä, mutta enemmän kuin nolla.
Eihän ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoita sitä, että jokaisen pitää lopettaa autolla-ajaminen / lihansyönti / sähkönkulutus; jos toimisimme kaikki edes kohtuuden rajoissa, maailma voisi ainakin meidän osaltamme paremmin. Pitäisi ottaa terve järki käteen ja omalla kohdallaan tarkistaa mikä on elämän kannalta tarpeellista ja mikä kulutushöttöä, joka ei tuo kenellekään ostoskrapulaa suurempaa onnea.
Olen matkustanut mm. Intian teollisuuskaupungeissa ja nähnyt sen mustan savun, joka piipuista tupruaa. Siellä ja monessa muussa (kehitys)maassa saataisiin yhdellä eurolla suhteellisesti valtavan paljon suurempi hyöty kuin meillä länkkäreissä, jossa ilmastoasioihin on panostettu jo vuosikymmeniä. Mutta kukas ne eurot sinne Intiaan antaa? On niin kova poru omista murheista, ettei kehitysapu ole juuri kenelläkään top-10 -listalla. Mutta tavara, jota noissa maissa valmistetaan ja maahantuodaan länsimaihin, kelpaa kyllä; päästöihin, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen katsomatta.
Hiilijalanjäljen ei pitäisi olla maakohtainen, vaan sen pitäisi kohdistua loppukuluttajaan. Silloin jokainen maan matonen ymmärtäisi olevansa itse se, joka voi vaikuttaa hiilipäästöihin, energiantuotantotapoihin ja teollisuuteen.
Ottamatta kantaa siihen, mikä on väitteesi substanssin totuusarvo, argumentaatiotaitosi on häpeäksi itsellesi. Ole hyvä, ja ole hiljaa, jos et pysty parempaan.
Eihän ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoita sitä, että jokaisen pitää lopettaa autolla-ajaminen / lihansyönti / sähkönkulutus; jos toimisimme kaikki edes kohtuuden rajoissa, maailma voisi ainakin meidän osaltamme paremmin. Pitäisi ottaa terve järki käteen ja omalla kohdallaan tarkistaa mikä on elämän kannalta tarpeellista ja mikä kulutushöttöä, joka ei tuo kenellekään ostoskrapulaa suurempaa onnea.
Olen matkustanut mm. Intian teollisuuskaupungeissa ja nähnyt sen mustan savun, joka piipuista tupruaa. Siellä ja monessa muussa (kehitys)maassa saataisiin yhdellä eurolla suhteellisesti valtavan paljon suurempi hyöty kuin meillä länkkäreissä, jossa ilmastoasioihin on panostettu jo vuosikymmeniä. Mutta kukas ne eurot sinne Intiaan antaa? On niin kova poru omista murheista, ettei kehitysapu ole juuri kenelläkään top-10 -listalla. Mutta tavara, jota noissa maissa valmistetaan ja maahantuodaan länsimaihin, kelpaa kyllä; päästöihin, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen katsomatta.
Hiilijalanjäljen ei pitäisi olla maakohtainen, vaan sen pitäisi kohdistua loppukuluttajaan. Silloin jokainen maan matonen ymmärtäisi olevansa itse se, joka voi vaikuttaa hiilipäästöihin, energiantuotantotapoihin ja teollisuuteen.
Kerrankin joku puhuu asiaa..kiitos
Jokaisen , joka ikisen ihmisen elintavoilla ON merkitystä. Minä voin pienentää jalanjälkeäni siinä missä mainitut kiinalaiset ja intialaisetkin! Ei sillä ole väliä kenestä me puhumme; kiinalainen , intialainen, vaasalainen ja tamperelainen kuluttavat kaikki elintavoillaan - olemme verrannollisia. olemme verrannollisia myös siinä mitä kukin meistä tekee pienentääkseen hiilijalanjälkeään! Olet vastuussa omasta hiilijalanjäljestäsi, myös Sinä, Yli-Insinööri! Jos sinusta tuntuu, ettei valtio tai yritykset tai muut mielestäsi vastuussa olevat tahot toimi tarpeeksi hyvin maapalllon pelastumiseksi niin sitten kuule tarvii tehdä jotain! Sinustakin saattaa tulla oikein reipas aktivisti. Muuta kuin ei voi tehdä!
Oikein hyvä että tällainen ohjelma on tulossa, tarvitsemme, kuten tässäkin keskustelupalstalla huomaamme, paljon kansanvalistusta!
Tulisi muistaa, että kun ihmiset tekevät henkilökohtaisia muutoksia vähempi päästöisen elämän suuntaan myös yleinen asennemuutos muodostuu ja se on oleellinen tekijä aikaan saamaan päättäjien taholta niitä todella isoja muutoksia.
Pakko on aloittaa jostain.
Kyllä me länismaissa eniten luontoa kuormitamme lihaa syömällä, autoilemalla ja lentämällä. On typerää sanoa, että on turhaa puhua näistä asioista.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten suuren hiilijalanjäljen tuommoinen 30-60 minuutin ohjelma tuottaa kaiken kaikkiaan, aivan idea-asteelta lähetysvaiheeseen ynnä katsojien lähetyksen aikana aiheuttamat päästöt. Ihan vakavissaan, joku voisi tämänkin tutkia.
Eihän ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoita sitä, että jokaisen pitää lopettaa autolla-ajaminen / lihansyönti / sähkönkulutus; jos toimisimme kaikki edes kohtuuden rajoissa, maailma voisi ainakin meidän osaltamme paremmin. Pitäisi ottaa terve järki käteen ja omalla kohdallaan tarkistaa mikä on elämän kannalta tarpeellista ja mikä kulutushöttöä, joka ei tuo kenellekään ostoskrapulaa suurempaa onnea.
Olen matkustanut mm. Intian teollisuuskaupungeissa ja nähnyt sen mustan savun, joka piipuista tupruaa. Siellä ja monessa muussa (kehitys)maassa saataisiin yhdellä eurolla suhteellisesti valtavan paljon suurempi hyöty kuin meillä länkkäreissä, jossa ilmastoasioihin on panostettu jo vuosikymmeniä. Mutta kukas ne eurot sinne Intiaan antaa? On niin kova poru omista murheista, ettei kehitysapu ole juuri kenelläkään top-10 -listalla. Mutta tavara, jota noissa maissa valmistetaan ja maahantuodaan länsimaihin, kelpaa kyllä; päästöihin, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen katsomatta.
Hiilijalanjäljen ei pitäisi olla maakohtainen, vaan sen pitäisi kohdistua loppukuluttajaan. Silloin jokainen maan matonen ymmärtäisi olevansa itse se, joka voi vaikuttaa hiilipäästöihin, energiantuotantotapoihin ja teollisuuteen.
Aivan ja myös turhaa matkailua pitäisi vähentää...
Valitettavasti millään näistä toimenpiteistä ei ole mitään merkitystä ennenkuin isommat kuviot saadaan kuntoon.
Ensinnäkin, teollisuus on edelleen ja tulee olemaan suurin saastuttaja.
Siinä ei kuluttajan vihereettiset ajatukset paljoa auta kun rautasulatto tuppaa tonnikaupalla hiilidioksisdia + vielä pahempia myrkkyjä taivaalle.
Toiskeksi itseä ihmetyttää kovasti kouhotus asuntojen lämmityksestä yms. energiatehokkuuksista kun samaan aikaan maailmassa käytetään moninkertainen määrä energiaa jäähdyttämiseen.
Ympäristö on tottakai tärkeä asia, mutta olisiko jo aika lopettaa ihmisten syyllistäminen ja ryhtyä ratkomaan ongelmia jotka oikeasti vaikuttavat maailman tilaan.
No eipä ole koulutus mennyt hukkaan...
Nyt sitten vain "ilmastoprofessoreilta" luvut esiin. Kuinka suuri on suomalaisten vaikutus ilmastoon, jos kaikki alamme ilmastodieetille verrattuna siihen, että emme ala?
Hieno ohjelma! Mielestäni on ollut erityisen mielenkiintoista, että mukaan on saatu neljä niin erilaista taloutta. Propsit ihan kaikille, että uskalsivat lähteä mukaan ja näyttää, mistä omassa taloudessa kulutus syntyy! Viimeistä jaksoa odottelen!
Minä jäin kaipaamaan kodinkoneiden ja muun kodin tekniikan merkitystä asiaan , esimerkkinä 10+ vuotta vanha pyykinpesukone vs uusi A energia luokan pesukone ?? Tai halogeenivalot vs energian säästölamput vs LED valot ?? Itse olen viime syksynä siirtynyt Led valoihin ja nyt odottelen sähköyhtiön tasauslaskua että selviää paljonko sähkölaskuni pieneni
Olipas hieno sarja tämä. Joidenkin mielestä kaikki ympäristövouhotus on piipertelyä ja syyllistämistä, mutta harvoin muistetaan sitä, että kyse on suuressa mittakaavassa oikeasti elinehdoista. Tälle ohjelmalle täydet pisteet ensinnäkin syyllistämättömyydestä. Ihmiset otettiin semmoisina kuin he ovat, ja ajatuksia herättämällä saatiin aikaan pieniä, mutta omaan pirtaan sopivia muutoksia. Ja toiseksi siitä, että "hauskan tositeeveen" sisään oli saatu oikeasti paljon asiaa. Jos ei kiinnosta niin ei katso, mutta jos kiinnostaa, niin tietoa tuli paljon muustakin kuin siitä, mistä kaikesta pitää luopua. Loistava homma!
Ja ihan vain kuriositeettina: tämä kommentti on peräisin tulevalta insinööriltä. Ympäristötekniikan insinööriltä nimittäin ;-). Meistä on moneksi.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
MAANANTAINA 22.3.2010