Jäähyväiset (12)

Jäähyväiset myös Areenassa 7 päivän ajan

Pankkisuvun tytär etsii seksuaali-identiteettiään 1930-luvulla Vivica Bandlerin tarinoihin perustuvassa, Tuija-Maija Niskasen vuonna 1982 ohjaamassa elokuvassa.

Jäähyväiset kertoo vauraasta suomenruotsalaisesta pankkiiriperheestä. Elokuva alkaa pankkiiri Magnus von Freyerin hautajaisista, joissa aikuinen Valerie-tytär toteaa, että vasta isän kuoltua hänen yksinäisyytensä ehkä loppuu. Valerie on varttunut aikuiseksi maailmansotien välisenä aikana, ja joutunut salaamaan homoseksuaalisuutensa perheen painostuksen vuoksi.

Lesbolaisuus ei ollut mitenkään yleinen ja hyväksytty aihe elokuvissa vielä 1980-luvullakaan. Eurooppalaisessa elokuvassa oli joitakin vakavasti otettavia naisrakkauden kuvauksia, mutta harvinaisia ne olivat. William Wylerin Huhu (1961) kertoi opettajattarista, joiden elämän epäilty lesbosuhde tuhoaa. Ingmar Bergmanin Persona – naisen naamio (1966) voidaan tulkita lesbotarinaksi, vaikka naisten suhteen luonne jätetäänkin elokuvassa avoimeksi. Robert Aldrichin Sisar Georgen surma (1966) ja Rainer Werner Fassbinderin Petra von Kantin katkerat kyyneleet (1972) olivat ainoat kaapeistaan astuneista lesboista kertovat suuren yleisön elokuvat.

Tuija-Maija Niskasen Jäähyväiset ei siis astunut helppoon jatkumoon. Elokuva sai alkunsa läntisessä naapurimaassamme, jossa suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin oli huomattavasti avoimempaa kuin Suomessa. Ruotsin TV2:n teatteritoimituksen päällikkö Lars Löfgren oli tutustunut Tukholman kaupunginteatterin johtajaan Vivica Bandleriin, ja kuunnellut hänen kertomuksia vaikeista nuoruusvuosistaan. Kertomukset toimivat pohjana elokuvalle, jonka käsikirjoituksen laati Eija-Elina Bergholm yhteistyössä Bandlerin kanssa.

Elokuvan ohjaajaksi pyydettiin toinen suomalaisnainen, Tuija-Maija Niskanen (s. 1943). Hän oli työskennellyt 1960-luvun lopulta saakka Yleisradion Televisioteatterissa, jossa hän oli ohjannut useita klassikkonäytelmiä. Suurta epookkidraamaa hän oli tehnyt Edith Södergranista kertovassa ruotsinkielisessä minisarjassa Maa jota ei ole (Landet som icke är, 1977). Södergrania esittänyt Pirkko Nurmi nähdään myös Jäähyväisten pääroolissa Valeriena.

Suomalaiseksi yhteistuotantokumppaniksi elokuvalle ryhtyi yllättäen MTV, joka on esittänyt elokuvan televisiossa vuonna 1986.

Leikkausvaiheessa elokuvan lopullisesta muodosta ilmaisivat oman tahtona ohjaajan lisäksi tuotantotahoja edustavat Ingmar Bergman ja Jörn Donner, sekä Vivica Bandler, joka veti nimensä pois alkuteksteistä todeten, ettei lopputulos vastaa enää käsikirjoitusta.