Joka tuuleen kylvää

Joka tuuleen kylvää perustuu kuuluisaan "apinaoikeudenkäyntiin" Tennesseessä vuonna 1925. Stanley Kramerin ohjaamassa elokuvassa nuori opettaja on opettanut darwinismia koulussa vastoin lain määräyksiä, ja Hillsboron kaupunginisät asettavat hänet siitä syytteeseen. Juttu paisuu pian koko maan ykkösuutiseksi, ja huippumiehet lähetetään oikeudenkäynnin asianajajiksi.Pääosia näyttelevät Spencer Tracy, Fredric March ja Gene Kelly.

Syyttäjä (March) on presidentiksi pyrkivä fundamentalisti. Puolustusasianajaja (Tracy) on sanomalehden palkkaama, jo iäkäs huippunimi, joka saa käytännössä koko kaupungin vastaansa. Tapahtumia tarkkailee kyyninen lehtimies (Kelly), jonka kautta katsojakin saa seurata oikeudenkäynnin epätavallisia piirteitä. Tapauksen nostattama kohu synnyttää todellisen markkinahumun, jonka tarjoamalle taloudelliselle ja poliittiselle hyödylle riittää tavoittelijoita.

Kramerin elokuva on oikeudenkäyntielokuvien klassikko, joka toimii loistavasti aina oikeussalissa pysyessään. Spencer Tracy pääosassa on todella hyvä, ja kahden huippuluokan asianajajan (ja näyttelijän), Tracyn ja Fredric Marchin, yhteenottoa ja sanallista kaksintaistelua on nautinto seurata.

Kramerin teatterinomainen, näyttelijöihin ja tekstiin keskittyvä ohjaus on perua jo käsikirjoituksen näytelmäpohjasta, mutta elokuvakerronnan hienoudet eivät ole tässä elokuvassa niin tärkeitä kuin sisältö. Suvaitsemattomuus, pikkukaupungin ahdasmielisyys lynkkausmielialoineen, sananvapaus, ajattelunvapaus ja uskonnonvapaus joutuvat kaikki puntariin. Elokuva tuntuu kysyvän, mitä kaikkea pahaa ihminen voi tehdä väittäessään toimivansa Jumalan nimissä.

Tracy otti pääroolista yhden kaikkiaan yhdeksästä Oscar-ehdokkuudestaan. Elokuva lataa voimansa juuri näyttelijöistä ja dialogista, mutta Tracy saa erityisvastuuta varsinkin pitkässä, yhdellä otolla kuvatussa loppumonologissa.