Keisareittemme jäljillä

Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Keisari oli sääty-yhteiskunnan arvojärjestyksessä lähes Jumalasta seuraava. Ja keisarin harvinaiset vierailut Suomessa vain vahvistivat kruunun tekemää vaikutusta.

Dokumenttisarjan lähtökohtana olivat aikalaisten kertomukset, joita seuraamalla tutustaan sekä keisareihin että Suomen suuriruhtinaskunnan historiaan. Matkan varrelta löytyy paljon mielenkiintoisia tarinoita ja yllättäviä muistoja.

1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareitten ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason. Suomi sai elää ja kehittyä rauhassa lähes koko autonomian ajan. Keisareitten intressit suuriruhtinaskunnassaan olivat kuitenkin aina heijastuksia Venäjän kansainvälisestä poliittisesta asemasta.

Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa. Millaisia ihmisiä he olivat? Miten he rooleissaan maailman mahtavimpina monarkkeina ja Suomen hallitsijoina toimivat? Moni heistä olisi mieluummin ollut tavallinen kansalainen, sillä oli vaikeaa jaksaa keisarin ammatissa vuosikymmenestä toiseen kaikista loistokkaista kulisseista huolimatta.

Ohjelmasarjassa seurataan keisareita Suomen matkoilla ja samalla nähdään, mikä suuriruhtinaskunnassa oli keisarille tärkeää. Kuvausryhmälle kertyi keisareitten jäljiltä ajokilometrejä Suomessa ja Venäjällä yhteensä yli 30 000. Sarjaa varten tehtiin yli 100 haastattelua; ideoita ja ajatuksia ohjelmiin on monien suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi antanut englantilainen Venäjän historian professori ruhtinas Dominic Lieven, jonka sukulaiset kuuluivat Venäjän hoviin.

 Ohjelma on tekstitetty suomeksi

22.3.
Osa 1: Aleksanteri I - Suomen Suuriruhtinas vuosina 1809 - 1825

Aleksanteri I valloittaa nopeasti Suomen ja samalla suomalaisten sydämet. Porvoon maapäivien avajaisissa keisari ihastuu 18-vuotiaaseen Ulla Möllersvärdiin. Aleksanterin ja Ullan tarina elää vahvana vielä tänä päivänäkin.

Vuonna 1819 Aleksanteri tutustuu perusteellisesti Suomeen. Keisarin suuri Suomen kierros kestää runsaat kolme viikkoa. Näin kömpelösti järjestettyä valtiovierailua on tuskin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen maassamme järjestetty. Kuitenkin keisari sanoo: ''Minä olen tehnyt aika kierroksen, tosin hiukan vaivalloisen, vaan ei siitä ole puuttunut hupaisuuksiakaan. Ja varmaa on, etten tule koskaan unohtamaan hauskaa matkaani''.

29.3.
Osa 2: Nikolai I - Suomen suuriruhtinas vuosina 1825 - 1855

''Nikolain henkilöllisyydessä oli valtaa ja pelottavuutta; missä tahansa hän kulki jalan tai ratsain, saattoi nähdä, että siinä oli keisari'', kertoo Zacharias Topelius. Suomalaisille Nikolain hallituskausi oli kuitenkin taloudellisen kasvun ja valtiollisen kehityksen aikaa. Kun keisarin virkamiehet arvostelivat Suomen erillisasemaa, Nikolai tokaisi: ''Jättäkää suomalaiset rauhaan. Suomi on suuren valtakuntani ainoa provinssi, joka ei koskaan ole aiheuttanut minulle hetkenkään huolta tai tyytymättömyyttä.''

5.4.
Osa 3: Aleksanteri II - Suomen suuriruhtinas vuosina 1855 - 1881

Suomalaisten ilolla ei ole rajoja, kun keisari kutsuu koolle Suomen valtiopäivät, jotka hän itse tulee avaamaan. Sellaisia ei oltu pidetty sitten Porvoon maapäivien, joista oli jo lähes 50 vuotta.

Suomi teollistuu ja vaurastuu - ensimmäinen suuri teollisuusnäyttely pidetään Kaivopuistossa 1876. Myös keisari vierailee näyttelyssä. ''Hän oli vanhentunut. Mutta hänen kasvonsa valkenivat, kun hän näki sen teknillisen taidon, jonka hän Suomessa oli pannut alkuun'', Topelius kirjoittaa.

12.4.
Osa 4: Aleksanteri III - Suomen suuriruhtinas vuosina 1881 - 1894

''Venäjä venäläisille'' oli Aleksanteri III:n motto. Itsevaltius oli hänen mielestään Venäjän pelastus. Silti Aleksanteria on pidetty Suomen perustuslaillisimpana suuriruhtinaana, jonka aikana Suomen teollisuus kehittyi ja taiteessa elettiin kultakautta.

Aleksanteri III ja hänen tanskalaissyntyisestä puolisonsa Dagmar viihtyivät Suomen saaristossa, jossa heistä yhä löytyy paljon muistoja. ''Kun Venäjän Keisari onkii, odottakoon Eurooppa.''

3.5.
Osa 5: Nikolai II - Suomen suuriruhtinas vuosina 1894 - 1917

Nikolai II on jäänyt suomalaisille etäiseksi. Tässä dokumentissa tutustaan Nikolaihin muun muassa taiteilija Albert Edelfeltin, ministerivaltiosihteeri August Langhoffin ja hovineiti Anna Virubovan kertomusten kautta.

Vaikka Nikolai II:ta ei hallitsijana tunnetakaan Suomen ystävänä, niin lomailijana hän rakasti Suomea. Kun maailmansota alkoi, ja keisaria vaadittiin heti palaamaan Virolahdelta Pietariin, sanoi keisari Annalle: ''Nämä ovat ehkä ensimmäiset todelliset kyyneleet, jotka näette keisarinne silmissä''.