Kuolemaantuomittu on karannut

Nuori ranskalainen vastarintaliikkeen jäsen Fontaine on juuri vangittu. Matkalla kuulusteluun hän yrittää paeta Gestapolta mutta ei onnistu. Haavoittuneena hänet suljetaan pieneen selliin, josta tulee hänen rajattu maailmansa.

Robert Bressonin elokuva Kuolemaantuomittu on karannut (Un condamné à mort s'est échappé) on André Devignyn tositarinaan pohjautuva pakotarina. Se etenee rauhalliseen tahtiin Fontainen kertomana, ja elokuva koostuu pääosin hänen ajatuksistaan. Paon suunnittelu ja elossapysymisen halu pitävät päivät täysinä. Kärsivällisesti nuori mies kerää pakovälineitä, puurtaa ja pinnistelee. Eräänä päivänä selliin tulee toinen vanki. Onko hän Gestapon kätyri vai voiko Fontaine luottaa poikaan?

Elokuva valmistui vuonna 1956. Bresson oli pian esiin murtautuvien, vielä silloin kriitikkoina toimineiden Ranskan uuden aallon ohjaajien harvoja kotimaisia esikuvia. Hän oli oman tiensä kulkija, jonka minimalistinen ilmaisu vaikutti suuresti muun muassa Godardin elokuvanäkemykseen.

Elokuvan alaotsikko kuuluu "Tuuli puhaltaa missä tahtoo" - tai "Henki kulkee missä tahtoo".

Kuolemaantuomittu on karannut oli ensimmäinen elokuva, jossa Bresson käytti pelkästään amatöörinäyttelijöitä. Realistisen roolityön Fontainena tekee pariisilainen filosofian opiskelija Francois Leterrier.

Elokuva esitettiin edellisen kerran Teemalla helmikuussa 2009.