Matkustaja & 50 vuoden kotimatka
Julkaistu tiistaina 08.01.2013 3 kommenttia 67 suositusta
"Ratikassa joku aina rupee selittää. Tosi usein ainakin"
Pia Andellin dokumentti Matkustaja saa alkunsa satunnaisesta kohtaamisesta: 11-vuotias tyttö ja vanha mies istuvat vastakkain raitiovaunussa. On kesäinen päivä Helsingissä. Tytön huomio kiinnittyy miehen kädessä olevaan tatuointiin, numerosarjaan. Vanha mies huomaa sen ja alkaa keskustelun. Käy ilmi, että mies on selviytynyt Auschwitzin keskitysleiriltä kuin myös Lodzin ghetosta. Elokuvassa mies, Mayer Franck, kertoo tarinaansa, ja nuori tyttö, Maissi Heikkilä, kertoo sitä myös, omalla tavallaan, vuodenaikojen vaihtuessa, yhä ratikassa istuen. Kuvausryhmä toimii tilanteen todistajana.
Pia Andellin ohjaama Matkustaja on luova dokumenttielokuva historiallisesta, ja varsin rankasta aiheesta: juutalaisten kohtelusta Puolassa toisen maailmansodan aikana. Elokuva on jännittävä kertomus erään nuoren, oikeastaan vielä pojan, selviytymisestä. Se on kiinnostava kaikille, mutta erityisen tärkeä se on nuorille, niille jotka ovat kasvaneet yltäkylläisyydessä ja rauhassa, hyvissä taskurahoissa ja rokotettuina.
Elokuva sai maailman ensi-iltansa arvostetulla IDFA-festivaalilla Amsterdamissa marraskuussa 2011 ja kiertää parhaillaan maailman elokuvafestivaaleja. Palkitun dokumentaristin aikaisempia tuotantoja ovat Hetket jotka jäivät (2006), Göringin sauva (2010), Havahtuminen - Otto Mäkilän uneksittu ja ajateltu maailma (2011). Parhaillaan Andell tekee dokumenttielokuvaa Sara Hildénistä.
Réka Pigniczkyn 50 vuoden kotimatka on dokumentti kahdesta sisaruksesta, jotka yrittävät selvittää isänsä sankaritekoja Unkarin kansannousussa 1956. Isä eli lopun elämäänsä pakolaisena Amerikassa, ja nyt tyttäret täyttävät isänsä viimeisen toivomuksen tulla haudatuksi kotimaahan. Samalla matkalla heille kuitenkin selviää, ettei kellään oikeastaan ole varmaa tietoa siitä, mitä isä oli tehnyt vapaustaistelijana. Kenties isä ei ollutkaan sankari? Todistajien haastatteluista ja arkistotiedoista syntyy tarina, jossa on monta yllättävää käännettä.
Löydä lisää:
Unkari, natsi-Saksa, Helsinki, Unkarin kansannousu, Pia Andell, Maissi Heikkilä, Mayer Franck, holokausti, Réka PigniczkyLähetä linkki
Katso myös...
2.2. Teemalauantai: Natsit, naiset ja lapset
Kuuluisien natsien jälkeläiset puhuvat verenperinnöstään ainutlaatuisessa dokumenttielokuvassa Natsijohtajien lapset. Elokuva Nainen Berliinissä perustuu anonyymin kirjoittajan päiväkirjaan puna-armeijan valtaamasta natsi-Saksan pääkaupungista vuonna 1945.
Paluu parketille
Palkittu tanskalainen dokumenttielokuva seuraa latinotanssin entisen maailmanmestarin Slavik Kryklyvyyn yritystä palata tanssin huipulle liki kymmenen vuoden tauon jälkeen. Slavikin uusi tanssipartneri on hänen tyttöystävänsä Anna. Kestääkö suhde, onnistuuko comeback?
Kommentit
Kiitos YLElle Matkustaja dokumentin esittämisestä tänään, vaikka todella myöhään. Olisi ollut hyvä lasten/nuortenkin tämä nähdä. Eilen oli Holokaustin muistopäivä eikä YLEltä tullut aiheeseen sopivaa ohjelmaa eli ainakin tänään saamme nähdä yhden filmin. Onneksi Pia Andell teki dokumentin, koska Mayer Franck kuoli pian filmin valmistumisen jälkeen. Suomessa ei valtiovallankaan taholta eilistä muistopäivää huomioitu, en ainakaan nähnyt infoa tilaisuuksista enkä synagoogassa järjestetyssä tilaisuudessa nähnyt kuin yhden kansanedustajan (RKP). Tämä on suomalaisille edelleen niin vieras aihe. Valitettavasti.
[quote=Holokaustin muistopäivä] Eilen oli virallisesti Vainojen uhrien muistopäivä, ja Suomen sisällisodan 95 vuotis-muistopäivä, eikä YLE:ltä tullut aiheeseen sopivaa dokumenttiohjelmaa lainkaan.
Suomalaiset valkoiset:
3 414 kaatui, 1 424 teloitettiin, 46 katosi, 4 kuoli vankileireillä ja
7 000–8 000 haavoittui.
Suomalaiset punaiset: 5 199 kaatui, 7 370 teloitettiin, 1 767 katosi,
11 652 kuoli vankileireillä ja 10 000–12 000 haavoittui.
Sisällisota kosketti koko kansakuntaa.
Me suomalaisten punaisten ja valkoisten jälkeläiset olemme iloisia puolestasi, että holokaustia muistettiin, niin ettei holokausti toistu.
Suomen sisäisistä vihanpidoista ei kai ole niin väliä. Eihän meillä ole rasismia.
[quote=Anonyymi][quote=Holokaustin muistopäivä] Eilen oli virallisesti Vainojen uhrien muistopäivä...
Määritelmä:
"Vainojen uhrien muistopäivä 27.1.
Toisen maailmansodan aikaisten vainojen uhrien lisäksi myös muiden kansanvainojen uhrien muistopäivä ympäri maailmaa. Auschwitzin vapauttamisen päivä. Suomeen pakolaisina tulleista monet surevat vainoissa menehtyneitä omaisiaan."
27.1. koskee siis esim. kaikkia sisällissotia yms vainoja, joissa kansanryhmät vainoavat toisiaan. Muistakaamme siis myös vainottuja kurdeja, romaneja, kärsiviä palestiinalaissiviilejä, Venäjän, Intian ja Kiinan vähemmistökansoja jne jne. Myös Suomen sisällisodan vainojen uhreja. Heitäkin saamme muistaa Vainojen uhrien muistopäivänä 27.1.
On parempi muistaa yhdessä Suomen sisällisodan uhreja, maahanmuuttajapakolaisten vainoissa menehtyneitä läheisiä ja holokaustin uhreja.
Kaikki vaino on väärin, kaikki uhrit ovat muistamisen arvoisia. Ei riitä, että vain holokaustista muistutetaan. Jokaisen kansanmurhan ja vainon osalta pitäisi muistaa: ei koskaan enää. Vain yhdessä olemme vahvemmat vastustamaan vainoa ja väkivaltaa.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
MAANANTAINA 28.1.2013