Oppenheimer – tuhottu sankari 1-2

J. Robert Oppenheimer oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä ja kiistellyimmistä hahmoista. Hän oli tiedemies ja fyysikko, joka osallistui maailman ensimmäisen ydinaseen kehittelyyn. Myöhemmin Oppenheimerista leivottiin epäamerikkalainen petturi, ja hän menetti pääsyn omiin tutkimusarkistoihinsa.

Osin dramatisoidussa kaksiosaisessa dokumentissa käydään läpi Oppenheimerin lapsuutta ja nuoruutta sekä hänen tietään Yhdysvaltojen johtavaksi ydinfyysikoksi ja Los Alamos -laboratorion johtajaksi ennen traagista maineen mustaamista ja nöyryyttämistä. Oppenheimeria esittää Oscar-ehdokkuudenkin saanut näyttelijä David Strathairn. Lisäksi kuullaan Oppenheimerin entisten kollegoja ja merkittävien tutkijoiden haastatteluita.

Vuonna 1939 maailman johtavat tiedemiehet työskentelivät salaisesti tuhoisan aseen parissa. Tutkimustyötä johti Oppenheimer, joka oli palkattu Manhattan-projektin huippusalaiseen laboratorioon Meksikoon. Amerikka ehti ensimmäisenä maaliin. Heinäkuussa 1945 räjäytettiin ensimmäinen testiatomipommi Alamogordon autiomaalla. Alle kuukautta myöhemmin Yhdysvallat räjäytti kaksi atomipommia Japanissa – toisen Hiroshimassa, toisen Nagasakissa.

Robert Oppenheimerista tuli kansallissankari. Kuuluisuus ei kuitenkaan peittänyt sitä ahdistusta, jota hän tunsi kehittämäänsä asetta kohtaan. Historioitsija Martin J. Sherwin on sanonut että Oppenheimer oli ydinaseen käytön kannattaja, mutta hän ymmärsi seisovansa uudenlaisen tuhon aikakauden rajalla.

Sodan jälkeen Oppenheimer toimi USA:n atomienergiakomission pääneuvonantajana. Hän ehdotti ydinenergian käyttöä jonkin kansainvälinen instanssin kontrolloimaksi. Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välit olivat kiristymässä. Vetypommin kehitystä Oppenheimer vastusti, sekä asettui myös ydinsukellusveneiden ja -lentokoneiden käyttöönottoa vastaan. Vaikutusvaltaisena sisäpiiriläisenä kriittinen Oppenheimer oli piikki Washingtonin lihassa, ja hänestä haluttiin eroon.

Yllättäen FBI luokitteli tiedemiehen turvallisuusriskiksi. Hänen jokaista liikettään alettiin seurata ja salakuuntelulaitteita asennettiin. Oppenheimer oli asemansa vuoksi tietoinen monista Yhdysvaltojen salaisuuksista. Nyt hänen turvallisuusluokituksensa alennettiin kommunistikytköksiin vedoten. Oppenheimer ei tyytynyt tilanteeseen, vaan vaati päästä kuultavaksi. Hän ei kuitenkaan aavistanut kuinka tarkkaan häntä seurattiin, ja oikeuskäsittelystä tulikin lokakampanja. Hänet nöyryytettiin julkisesti amerikkalaisten silmien edessä, eikä hän ikinä toipunut siitä.