Rush: Beyond the Lighted Stage

Kanadalainen voimatrio Rush on yli 40 vuotta inspiroinut niin tunnettuja muusikkoja kuin vannoutuneita faneja eri puolilla maailmaa. Metal Evolution -sarjan tekijöiden Sam Dunnin ja Scot McFadyenin dokumenttielokuva kertoo tästä "maailman suosituimmasta kulttibändistä".

Rush on kulkenut musiikin perinteisten valtavirtojen ulkopuolella progressiivisen rockin ja syntikkavaiheen kautta heavy rockiin. Parikymmentä albumia julkaisseen bändin tunnetuimpia levyjä ovat läpimurron tuonut 2112 ja äärimmäisen suosittu Moving Pictures. Rush hyväksyttiin Rock and Roll Hall of Fame -kunniagalleriaan keväällä 2013, ja yhtye saapuu kesäkuussa jälleen Suomeen konsertoimaan.

Rush perustettiin Torontossa vuonna 1968. Alkuvaiheen jälkeen kokoonpanoksi muotoutui kitaristi Alex Lifeson, basisti/kosketinsoittaja/vokalisti Geddy Lee ja rumpali John Rutsey. Rutsey korvattiin vuonna 1974 julkaistun esikoislevyn jälkeen Neal Peartilla. Peartia on usein väitetty maailman parhaaksi rumpaliksi. Hän vastaa myös Rushin sanoituksista. Lee ja Lifeson kutsuvat Peartia edelleen leikkisästi "uudeksi kaveriksi".

Bändin historian ja musiikillisen kehityksen ohella dokumenttielokuva kuvaa kolmen kaveruksen pitkää ja lämmintä ystävyyttä. Koskettavimpia kohtia on kuvaus siitä, kuinka Peart menetti tyttärensä auto-onnettomuudessa vuonna 1997 ja vaimonsa syövän takia seuraavana vuonna. Peart lähti moottoripyörällä tekemään 88 000 kilometrin mittaista surutyötä tietämättä tuleeko takaisin. Useimmat uskoivat Rushin tarinan olevan ohi. Viiden vuoden tauon jälkeen Rush kuitenkin palasi vahvasti vuonna 2002.

Rushin musiikillisesta merkityksestä todistavat dokumentissa muun muassa Trent Reznor (Nine Inch Nails), Mike Portnoy (Dream Theater), Kirk Hammett (Metallica), Tim Commeford (Rage Against Machine), Sebastian Bach, Jack Black (Tenacious D), Gene Simmons (Kiss), Billy Corgan ja Jimmy Chamberlin (Smashing Pumpkins), Mick Box (Uriah Heep), Danny Carey (Tool), Vinnie Paul (Pantera), Zakk Wylde (Black Label Society), Taylor Hawkins (Foo Fighters) ja Les Claypool (Primus).