Täältä ikuisuuteen

Fred Zinnemannin ohjaama Täältä ikuisuuteen on yksi 1950-luvun kuuluisimpia elokuvia. Se oli koko vuosikymmenen suurimpia kassamenestyksiä ja sivusi Tuulen viemän kahdeksan Oscar-palkinnon ennätystä keräten mm. parhaan elokuvan, ohjauksen, käsikirjoituksen, miessivuosan (Frank Sinatra) ja naissivuosan (Donna Reed) palkinnot. Burt Lancasterin ja Deborah Kerrin intohimoinen syleily ranta-aallokossa on noussut Hollywoodin ikonisimpien kuvien joukkoon.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Pearl Harborin sotilastukikohtaan Havaijille aikaan juuri ennen japanilaisten yllätyshyökkäystä. Sotamies Robert Prewitt saa siirron tukikohtaan kapteeni Holmesin johtamaan komppaniaan. Prewittin lähin esimies on vääpeli Warden, joka aloittaa salaisen rakkaussuhteen kapteenin turhautuneen vaimon Karenin kanssa.

Prewitt on entinen huippunyrkkeilijä, joka on lopettanut lajin harrastamisen eräässä ottelussa tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Holmes kuitenkin janoaa osastolleen nyrkkeilymestaruutta ja painostaa kaikin tavoin Prewittia, jota puolustaa vain hänen ystävänsä Angelo Maggio. Tällä on taas omat vaikeutensa sadistisen kersantin kanssa.

Jos Täältä ikuisuuteen oli vuosikymmenen suuria menestyksiä, se olikin monessa tyypillinen aikansa elokuva. Se aloitti 1950-luvun sodanvastaisten suurelokuvien sarjan, jota jatkoivat sitten mm. Cainen kapina ja Kwai-joen silta. Samoin Täältä ikuisuuteen oli 1950-luvulle ominaisia ”kapinallisten” elokuvia – kaikki päähenkilöt rikkovat armeijan tai yhteisön sääntöjä. Tavallaan tämä päti jopa moniin näyttelijöihin, jotka esiintyivät tyyppinsä vastaisesti: Frank Sinatra nähtiin ensimmäistä kertaa vakavassa draamaroolissa ja hienostuneiden ladyjen tulkki Deborah Kerr pettää aviomiestään meren rannalla.

Elokuva rakentaa teemansa toisaalta saippuamaisille melodraamajuonille, toisaalta armeijan komentosuhteiden ja mekanismien hyvinkin brutaalille tarkastelulle. James Jonesin paksua romaania jouduttiin tiivistämään kahden tunnin mittaan, jolloin paljon aineksia jäi pois, samoin sensuuri pakotti tekemään omat pehmennyksensä. Elokuva on kuitenkin säilyttänyt hyvin voimansa Zinnemannin väkevän ohjauksen ja erinomaisten tähtinäyttelijöiden ansiosta.