Veitsen terällä: Lasiaisleikkaus

Diabetes on merkittävä kansantauti, jota sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Lisäsairauksien riski syntyy, kun diabetes on kestänyt pitkään ja hoitotasapaino on huono.

Anu Pessala sairastui 6-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen. Elämä vaihtelevien verensokeriarvojen kanssa on jo arkea. Viime kesänä Anun silmiin iski diabeettinen verkkokalvosairaus, joka oli viedä näön molemmista silmistä.

Veitsen terällä ohjelmassa seurataan, kuinka Kuopion yliopistollisen sairaalan Silmäosaston ylilääkäri Tuomo Puustjärvi poistaa lasiaisverkkokalvoleikkauksessa Anun silmänpohjaan, keskeisen näön alueelle, kasvanutta uudissuonikalvostoa. Tauti ei tunnu rauhoittuvan vaan Anun silmät leikataan yhteensä viisi kertaa.

Mitä Anu Pessalalle kuuluu leikkauksen jälkeen?

Anu on viettänyt kesälomia seitsemän kuukauden sairasloman perään ja palailee töihin ensi viikolla. Hieman jännittää, muistaako enää yhtään mitään, toteaa Anu. Työtehtäviä katsotaan uudestaan, sillä Anulle eivät sovi enää raskaat nosteluliikkeet tai ponnistusta vaativat työtehtävät, joita sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla joutuu tekemään.

Anun silmien sisään laitettiin lasiaisnestettä korvaamaan silikoniöljyä, joka estää uusien vuotojen syntymistä ja taudin etenemistä. Silikoniöljy taittaa valoa eri tavoin kuin fysiologinen neste. Sen vuoksi Anu sai väliaikaiset silmälasit, joilla näkee nyt lukea, surffailla netissä ja katsella televisiota. "Nyt näen taas kaupassa tuotteiden sisältömerkinnät ja parasta ennen päiväykset", iloitsee Anu. Silikoni on suunniteltu poistettavaksi ensi kesänä, jolloin vasta selviää Anun oikea näkökyky.

Lääkäriltä kysyttyä vuonna 2009

Kysymyksiin vastasi Tuomo Puustjärvi, dos., silmätautien erikoislääkäri

Minulla on ollut 34 vuotta ykköstyypin diabetes ilman lisäsairauksia, toistaiseksi ainakin. Ohjelman jälkeen tuli mieleen, että onko minulla edessä väistämättä jotain diabetekseen liittyviä lisäsairauksia vai voisiko olla mahdollista elää vanhuuteen asti ilman suurempia ongelmia? Onko paras lisäongelmien ehkäisykeino perussairaudenhoito? Leena 41v

Kuulut siihen pieneen joukkoon, joka on säästynyt diabeteksen näkyviltä komplikaatioilta mainitsemasi 34 vuoden sairastamisen jälkeen. Olet onnistunut pitämään lääkärisi kanssa perustautisi ilmeisen hyvin hallinnassa. Ykköstyypin  diabeteksen aiheuttamien silmän verkkokalvomuutosten ilmaantuvuudesta tiedetään, että keskimäärin 20 sairastamisvuoden jälkeen yhdeksällä kymmenestä on sairausmuutoksia silmänpohjissa, ja näistä jopa kahdella viidestä on sellaisia muutoksia, jotka vaativat hoitoa. On mahdollista, että olet ohittanut diabeteksessa ’pahimman riskin’ vuodet silmiesi suhteen, mutta ei kannata toisaalta tuudittautua siihenkään ajatukseen, että muutosten ilmaantumisen riski olisi täysin ohi. Koska varsinkin ykköstyypin diabetes on elinikäinen tauti, on syytä käydä säännöllisissä silmätutkimuksissa näillä sairastamisvuosillasi 1-2 vuoden välein. Mikäli silmänpohjissa ei ole todettu muutoksia, tarkkailuväli voi olla enimmillään kaksi vuotta. Tällöin terveyskeskuksen määrävälein suorittama silmäpohjakuvaus on riittävä ja hyvä keino silmänpohjien kunnon tarkistamiseen.  Silmälääkärin näkökulmasta en voi ottaa ennustajan roolia oman perustautisi mahdollisesti myöhemmin mukanaan tuomista lisäsairauksista. Diabetesta pitkään sairastaneena tiedät varmaan, mikä merkitys on perustaudin hyvällä tasapainolla ja elämäntapariskien välttämisellä lisäsairauksien ehkäisemisessä. Vastaan vielä kysymyksesi lisäongelmien parhaasta ehkäisykeinosta: perussairauden hyvästä tasapainosta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen on parasta lisäsairauksien ennaltaehkäisyä.

Ohjelmassa sanottiin, että Anun silmät operoitiin yhteensä viisi kertaa. Kuinka monta kertaa silmää voidaan leikata? Onko niin, ettei silmänpohjassa olevat muutokset vaikuta näkökykyyn muuten kuin keskeisen näön alueella? Iskeekö kaihi helpommin, jos silmän sisään on laitettu se väliaikainen silikoni? Terveisin Terhi

Siihen, kuinka monta kertaa diabeetikon silmiä voidaan operoida, ei ole mitään ehdotonta kattoylärajaa. Koska leikkaushoito ei ’paranna’ silmän sisällä vallitsevaa tautia, voivat uudet silmärakenteisiin kehittyvät muutokset laukaista uudet oireet, esimerkiksi näkö saattaa sumentua äkisti lasiaiseen tulleen verenvuodon vuoksi. Ellei vuoto itsestään imeydy parin kolmen viikon sisällä, joudutaan usein suorittamaan uusintaleikkaus lasiaistilan kirkastamiseksi ja vuotokohdan löytämiseksi ja saneeraamiseksi. Toistuvien lasiaiseen tulleiden verenvuotojen vuoksi tehtävien uusintaleikkausten välttämiseksi päädytään usein laittamaan lasiaiseen silikoniöljy. Se jätetään silmän sisään useiksi kuukausiksi, joskus jopa vuosiksikin. Öljy poisto vaatii vielä uuden leikkaustoimenpiteen. Kysyt, kuinka silmänpohjassa olevat muutokset vaikuttavat näkemiseen. Koska silmän keskikuopassa sijaitsee tarkannäön alue, keltainen täplä, diabeettisten muutosten keskittyminen tälle alueelle aiheuttaa suurimman näköhaitan. Tällöin kohteiden tarkkaan näkeminen, lukunäkö ja värien erottaminen vaikeutuvat. Tällöin sokeutumisen riski on suurin. Kun diabeteksen silmänpohjamuutokset varsinkin kehityksen alkuvaiheessa saattavat ’säästää’ keskikuopan alueen kehittyvät enemmän verkkokalvon muille osille, oiremuodostus voi jäädä olemattomaksi eikä asianomainen välttämättä koe häiriötä näössään, vaikka tällainen taustaretinopatia voi edetä laserhoitoa vaativaan vaiheeseen. Muutosten edetessä kohti keskuskuoppaa, verkkokalvolle syntyvien laajempien verenpurkaumien tai vetovaikutuksesta syntyvien verkkokalvovaurioiden kautta näkökykyyn tulla hälyttäviä merkkejä, jolloin on syytä hakeutua lääkärin suorittamaan tarkastukseen. Vastauksena siihen, iskeekö kaihi helpommin, jos silmän sisään on laitettu väliaikainen silikoni, voidaan yleistäen sanoa, että kaihi kyllä kehittyy usein, mikäli silmään joudutaan jättämään silikoniöljy pitemmäksi aikaa kuin muutamaksi kuukaudeksi. Mikäli öljy joudutaan pitämään esim. yhden vuoden ajan silmässä, useimmille kehittyy näköä sumentava kaihi. Tällöin kaihi vaatii leikkaushoitoa, ja mikäli silikoniöljy silmänpohjan muutosten kannalta on ’tehnyt tehtävänsä’, voidaan kaihileikkauksen yhteyteen liittää myös öljynpoistotoimenpide. Mikäli kaihi on estänyt pidemmän ajan näkemistä silmänpohjan rakenteisiin, silikoniöljyn poiston mahdollisuus voi jäädä harkittavaksi kaihileikkauksessa.

Kiitos ohjelmasta. Kyllä joutui ihmettelemään, mitä kaikkea sitä voidaankaan tehdä. Ohjelmassa potilaan silmään jätettiin silikoniöljyä. Mitä sitten tapahtuu, kun se poistetaan? Miten näkökyvylle käy? Voiko sairaus sitten helpommin uusiutua? Nim. Ihmettä kerrakseen

Silikoniöljy on ’työkalu’, jolla voidaan hillitä silmänsisäisten diabeettisten muutosten etenemistä. Yhdistettynä leikkaustoimenpiteeseen ja leikkauksenaikaisiin muihin toimenpiteisiin (esim. laserhoito) silikoniöljy saattaa katkaista tautiprosessin, joka tuhoaa verkkokalvoa. Öljy on kuitenkin poistettava, joko suunnitellusti tietyn kuukausimäärän päästä, tai öljyn aiheuttamien haittojen (mm. silmänpaineen nousu) tai pisaroitumisen (emulsifioituminen) takia. Öljy korvataan kirkkaalla kudosnestettä muistuttavalla fysiologisella nesteellä. Vaikka silikoniöljy on vedenkirkasta nestettä, sen valontaittavuus poikkeaa vahvasti veden ja luonnollisen lasiaisen valontaitosta. Öljytäytteisen silmän taittovirhe kasvaa 4-6 dioptriaa kaukotaitteisuutta, josta syystä silmälaseihin saattaa olla aihetta lisätä ’plussaa’ tuon verran. Mikäli toisen silmän näöntarkkuus on
kuitenkin riittävä, ei linssin vaihto väliaikaisena toimenpiteenä leikatun silmän puolelle ole välttämätöntä. Kun sitten öljy poistetaan, silmä palautuu jokseenkin entiseen taittovoimatasoonsa, mikä oli ennen silikoniöljyn laittoa. Hoitolaitoksessa, missä öljyn poisto suoritetaan, tarkastetaan silmä huolella ennen toimenpidettä, jotta öljy voidaan poistaa mahdollisimman vähin riskein. Mikäli silmän yleiskunto on mennyt erittäin huonoksi ja silmä kärsii vahvasti heikentyneen verenkierron kautta kroonisesta hapenpuutteesta, saattaa silikoniöljyn pito olla pitkäaikaisena tai jopa pysyvänä tamponaationa olla aiheellinen. Tällaisissa tapauksissa öljyn poisto voi laukaista silmän surkastumiseen johtavan tilan. Onneksi tämän kaltainen tila on käytännössä harvinainen. Öljyn poiston jälkeen silmän tilaa seurataan hoitolaitoksessa yön yli, ja jälkitarkastukset järjestetään sopimalla ensimmäinen kontrolli silmänpohjan tautitilanteen mukaisesti (potilaskohtaisesti). Koska Silikoniöljy ei välttämättä katkaise verkkokalvosairauden progressiota, on jälkitarkastusten yhteydessä mahdollista toteuttaa jälkiterapiaa, esim. laser- tai pistoshoitoa.

Hei, itselläni on myös ykköstyypin diabetes ja silmiäni on laseroitu useampaan otteeseen. Ennakoiko se tätä kyseistä sairautta? Näkyykö sairaus silmien normaaleissa rutiinitarkastuksissa? Ohjelmassa sairaus tuli käsittääkseni nopeasti ja yllätyksenä. Minna

Silloin kun diabeteksen vuoksi silmänpohjia ryhdytään laseroimaan, on sen taustalle jo kehittynyt verkkokalvomuutoksia, jonka vuoksi tautiprosessia pyritään hallitsemaan laserterapialla. Se mm. vähentää muutosten taustalla olevaa verkkokalvon hapenkulutusta ja myös osin lisää hapensaantia verkkokalvon alla olevasta suonikalvosta. Hoidon vaikutus näkyy siinä, että se estää haitallisten uudissuonten muodostumista ja vähentää riskiä verkkokalvolle ja lasiaiseen syntyville verenvuodoille. Yleensä silmänpohja käsitellään usealla eri hoitokerralla. Silmänpohjan laserhoidosta käytetään nimitystä panfotokoagulaatio, kun silmänpohjan muita kuin keskeisiä (ääreis-) osia käsitellään kattavasti verkkokalvolle kehittyvien lisämuutosten estämiseksi. TV-ohjelmassamme esiintyneellä Anulla oli sillä hetkellä laserhoidon ulottumattomiin edennyt verkkokalvon sairaus, joka oli kasvattanut vuotoherkät uudissuonirakenteet verkkokalvon tasosta myös lasiaiseen.  Sinänsä laserterapia kuuluu aina ensisijaishoitona diabeettisen verkkokalvosairauden hoitoon siinä vaiheessa, kun muutosten synty on levinnyt laajemmalle osalle verkkokalvoa. Varsinkin ykköstyypin diabeteksessa on suurentunut riski kehittyä ns. proliferatiivinen verkkokalvosairaus, jolle ominaisia muutoksia ovat verkkokalvon pinnalle ja siitä lasiaiseen kohoavat uudissuoni- ja kalvorakenteet. Mikäli perussairauden hoitotasapanon säilyttämisessä on vaikeuksia, tällaiset uudissuonimuutokset voivat kehittyä muutamassa viikossa, joten leikkaushoidon järjestämisessä saattaa tulla kiire. Riskiryhmään kuuluvat myös odottavat äidit, ja raskautta suunnittelevien diabeetikoiden olisi hyvä tarkistuttaa silmänpohjien tilanne jo ennen suunniteltuja määräaikaistarkastuksia.