Veitsen terällä: Rintasyöpäleikkaus

Ohjelmassa seurataan rintasyövän kirurgista hoitoa. Ennen leikkausta kasvaimeen laitetaan ohuella neulalla isotooppimerkkiainetta, joka kulkeutuu niin sanottuun vartijasolmukkeeseen. Se on ensimmäinen kasvaimesta imunestettä keräävä imusolmuke. Vartijasolmukkeita voi olla yksi tai useampia, ja syöpäsolujen on todettu leviävän näihin solmukkeisiin ensimmäisenä. Vartijasolmukkeet poistetaan, ja patologi tutkii ne leikkauksen aikana. Jos niistä löytyy etäpesäkkeitä eli metastaaseja, poistetaan kainaloalueelta muutkin imusolmukkeet, jolloin leikkaus on huomattavasti suurempi. Imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä.

Kainalotyhjennyksen lisäksi Marja-Liisalle tehdään vielä korjaava leikkaus. Tämä kaikki nähdään lähikuvissa endoskooppikameran välityksellä.

Leikkaushoito on vain yksi osa syöpähoitoja. Leikkauksen jälkeiset syöpähoidot määrittyvät ennustetekijöiden perusteella. Jokaisen potilaan hoidot suunnitellaan yksilöllisesti riippuen syöpätaudista ja -tyypistä, levinneisyydestä, potilaan yleiskunnosta tai iästä. Marja-Liisa saa lisäksi säde- ja solunsalpaajahoitoa.

Mitä Marja-Liisa Mustoselle kuuluu leikkauksen jälkeen?

"Puoli vuotta leikkauksen jälkeen olin kyllä tosi kipiä ja väsynyt. Sytostaattihoitojen jälkeen oli aina neljä päivää tosi paha olo. Nyt olen taas virkeä." Näin kertoo Marja-Liisa Mustonen vuosi leikkauksen jälkeen. Takana ovat rankat sytostaatti- ja sädehoitojaksot. Hormonihoito jatkuu vielä viisi vuotta, ja se tuo tullessaan kuumia aaltoja ja hikipisaroita.

Marja-Liisan hartiat ja niska ovat edelleen kireät ja jumissa, eikä käden liikerata ole palautunut ennalleen. Työttömäksi joutunut Marja-Liisa miettiikin, mihin työhön hänellä on voimia: "En minä siihen entiseen enää pysty. Kotitöitähän olen tehnyt ihan alusta asti, mutta ei sitä kukaan loputtomasti jaksa kotonakaan siivota. Harmittaa, kun tuli tällainen vuosi tähän väliin.". Amerikan cockerspanieli Spike, joka piti Marja-Liisan kunnosta ja liikkumisesta huolta, jouduttiin alkusyksystä lopettamaan: "Kyllä sekin oli yhtä itkua, on se kuin perheenjäsen.".

Elämään mahtuu iloa ja surua. Muutto uuteen kotiin ja ympäristöön piristi, mutta oli myös raskasta. Samaan aikaan iski myös paha vyöruusu, joka kipuilee välillä vieläkin. Kaikesta huolimatta Marja-Liisan iloinen nauru ja laulu raikaa siellä, missä on kunnon karaokea tarjolla.

Plastiikkakirurgi Paula Mustonen vastasi katsojien kysymyksiin vuonna 2009

Minulta leikattiin maaliskuussa rintasyöpä (lobulaarinen). Sain seuraavanlaisen lausunnon:
Imusomukkeet
vartija 1/3
loppukainalo 0/16
Innohistokemia +++
Er 40 ++
PR -
MIB-1 5
p53-
cerbB2 score 2 ++

Kesäkuussa sain diagnoosin:
C50carcinoma lobulare mammae 1. dx. operata gradus II T1p (8mm)NO(i)
ITC/19, ER ++,PR-, HER-2-

Eikö tehty kainaloevakuaatio ollut aivan turha? Elin 3 kk turhaan pelossa Her -positiivinen? Miltä tilanteeni nyt näyttää? Hoidot ovat kontrollissa.

Vappu

Suomessa on tapana tehdä kainaloevakuaatio, jos yhdessäkään imusolmukkeessa on ollut kasvainpositiivisia alueita. Näin ollen toteutettu kainaloevakuaatio on mielestäni ollut perusteltu. Herceptiniin liittyviin kysymyksiin syöpätautien lääkäri on oikein ihminen vastaamaan kirurgin sijasta. Kokonaisuutena tilanne on ollut varsin hyvä lähtökohdaltaan eli kasvain oli pieni ja kainaloimusolmukkeista vain yhdestä löytyi kasvainsoluja sekä kasvain oli myös estrogeenireseptori positiivinen. Eläisin luottavaisella mielellä sen suhteen, että tauti on hyvin hallinnassa.

Diagnoosini: Ca intraductale mammae l.dx. Tis no Mo,vannis gr 2-3. Minulle on kerrottu, että syöpäni oli alkuvaiheessa, enkä saanut leikkauksen jälkeen mitään hoitoja. Rinta poistettiin leikkauksessa kokonaan. Kysymys: voiko tämä vielä uusia ja lähettää etäispesäkkeitä?

Salme

Rintasyöpäsi luokituksessa Tis No Mo on minulle selvä, mutta tuo vannis gr 2-3 on minulle epäselvä kohta. Jos kyseessä syöpäsi suhteen on puhdas intraduktaalinen syöpä eli Tis (ns. varhaisvaiheen tiehyensisäinen eli intraduktaalinen syöpä) ja luokituksen mukaan kainalon imusolmukkeet ovat olleet puhtaat (niin kuin varhaisvaiheen intraduktaalisissa syövissä puhtaassa muodossa aina onkin) on tautisi suhteen ennuste erittäin hyvä. Viiden vuoden kohdalla taudin suhteen oireettomia / tautivapaita on jopa 95 % tuon taudin sairastaneista. Sen vuoksi liitännäishoitojakaan ei ole katsottu aiheellisiksi. Kuitenkin on mahdollista, että pitemmän ajan kuluessa, vasta jopa 10-15 vuoden kuluttua pienellä osalla ko taudin sairastaneista tauti voi uusia esimerkiksi paikallisena uutena kasvaimena.

Sen vuoksi on ensi arvoisen tärkeää noudattaa niitä seurantaohjeita, joita oma lääkärisi on Sinulle jatkoseurannasta antanut.

Mietin hormonikorvaushoidon aloittamista unettomuuden ja kuumien aaltojen vuoksi, mutta hormonikorvaushoito voi aiheuttaa rintasyöpää. Onko pelkoni aiheellinen? Suvussani ei ole rintasyöpää.

Maiju 62v.

Hormonikorvaushoidon aiheuttamasta rintasyöpäriskin kohoamisesta on tehty runsaasti tutkimuksia. Useissa tutkimuksissa on todettu rintasyöpävaaran tilastollinen suureneminen pitkällisessä (5-11 vuoden) hormonikorvaushoidossa. Lukuina asia voitaisiin ilmaista esimerkiksi niin, että viiden vuoden hormonikorvaushoidon käytön jälkeen 15 naista tuhatta kohti saa rintasyövän verrattuna siihen, että 13 naista tuhatta kohti myös saa syövän vaikkei olisi käyttänyt hormonikorvaushoitoa. Todellinen riski suhteutettuna rintasyövän yleisyyteen on siis melko pieni. Kuitenkin on tärkeää, että hormonikorvaushoidon käytön aikana rinnat tutkitaan huolellisesti sekä potilaan itsensä että hoidon määränneen lääkärin toimesta, ja että tietyin välein käydään myös mammografiatutkimuksessa. Vuosien käytön suurentama riski lähtee taas nopeasti pienenemään, kun hormonikorvaushoito loppuu. Asia on punnittava suhteessa noihin oireisiin ja neuvoteltava asiasta oman gynekologin kanssa. On hyvä, ettei ainakaan sukuperimän kautta ole todennäköisesti muuta riskiä lisäävää tekijää.

Olen 45-vuotias ja lapseton. Lisääkö lapsettomuus ja se, etten ole imettänyt, rintasyöpäriskiäni? Olen myös syönyt melkein 30 vuotta e-pillereitä. Onko sillä merkitystä rintasyövän suhteen? Entäs rintojen koko? Iskeekö syöpä suuriin rintoihin isommalla riskillä?

Kaisa

Synnyttämättömyyden (ja sitä kautta imettämättömyyden) katsotaan kuuluvan rintasyövän riskiä hiukan suurentaviin tekijöihin. Ehkäisypillereiden vaikutuksesta on tehty lukuisia tutkimuksia, missä on katsottu kymmenien tuhansien potilaiden aineistoja. Useimmat niistä toteavat, että ehkäisypillerit joko eivät merkittävästi kohota rintasyöpäriskiä tai kohottavat sitä hyvin vähän. Samoin on isoissa tutkimuksissa todettu, että riskin kohoaminen lähtee pienenemään heti, kun pillereiden käyttö lopetetaan. Riskin kohoamisen todetaan häviävän käytännössä kokonaan 5-10 vuoden kuluttua pillereiden lopettamisesta. Teoreettisesti suurissa rinnoissa on enemmän rintarauhaskudosta, ja sitä kautta myös rintasyövän riski suuririntaisilla naisilla olisi korkeampi. Tätä tukevia tutkimuksia on vähän. Rintojen pienentämistä koskevassa tutkimuksessa on voitu todeta, että rintasyöpäriski pienenee hiukan niillä potilailla, joilla on suurikokoiset rinnat pienennetty. Rintasyövän toteamiseen liittyen on mahdollista, että suurikokoisessa etenkin hyvin tiiviissä rinnassa on mahdollista kasvaimen kasvaa suuremmaksi verrattuna pieneen rintaan, ennen kuin kasvaimen voi kädellä todeta.

Ohjelmassa patologi sanoi, että syöpäsolut reagoivat hormoneihin. Miten ihmeessä rintasyöpää voidaan hoitaa hormoneilla? Miten jotkut syöpälajit eivät sitten reagoi hormoneihin? Millaisista hormoneista on kyse?

Kiinnostunut

Vastaan kysymykseesi Duodecimin Käypä Hoito-suosituksen tekstin mukaan.

Rintasyövän leikkauksenjälkeistä liitännäislääkehoitoa suositellaan tapauksissa, joissa rintasyövän uusiutumisen riskin katsotaan olevan ennustetekijöiden perusteella arvioituna keskisuuri tai suuri (yli 10 %:n uusiutumisvaara kymmenen vuoden kuluessa diagnoosista).

Liitännäislääkehoito, johon kuuluu antrasykliinipohjainen solunsalpaajayhdistelmä ja viiden vuoden pituinen tamoksifeenihoito, vähentää rintasyöpäkuolleisuutta arviolta 15 vuoden seurannassa 50 % keski-ikäisillä potilailla, joilla on hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä.

Alle 35-vuotiaille harkitaan aina liitännäislääkehoitoa, koska nuorilla potilailla rintasyöpään liittyy suurempi uusiutumisvaara. Jos potilas saa kaikki liitännäishoidot, aloitetaan solunsalpaajalääkityksellä, ja sen jälkeen annetaan sädehoito. Hormonaalinen liitännäishoito aloitetaan sädehoidon yhteydessä.

Hormonaalista liitännäishoitoa suositellaan vain siinä tapauksessa, että rintasyöpäsolut ilmentävät estrogeeni- tai progesteronireseptoreita.

Estrogeeni on hormonireseptoripositiivisen rintasyövän tärkein tunnettu kasvutekijä. Kaikki hormonaaliset hoidot tähtäävät estrogeenin kasvuvaikutuksen eliminoimiseen. Hormonaalisen liitännäislääkkeen valintaa ohjaavat rintasyövän uusiutumisvaara, hormonireseptorimääritykset ja muut ennustetekijät sekä lääkkeiden erilaiset potentiaaliset haittavaikutukset.

Viiden vuoden mittainen tamoksifeenihoito vähentää hormonireseptoripositiivisen rintasyövän uusiutumisvaaraa 50 % ja rintasyöpäkuolleisuutta 30 %. Antiestrogeeni tamoksifeeni soveltuu sekä pre- että postmenopausaalisille potilaille. Tamoksifeenia käytetään 20 mg vuorokaudessa suun kautta viiden vuoden ajan mahdollisen liitännäissolunsalpaajahoidon jälkeen.

Tamoksifeenin yleisimmät haittavaikutukset ovat hikoilu ja kuumat aallot. Tamoksifeeni lisää jonkin verran kohtusyövän ja laskimotukosten vaaraa.

Ja miksi kaikki rintasyövät eivät reagoi hormoneihin johtuu siitä, että niiden kasvu ei ole hormoneista riippuvaista eli ne ovat kasvaimesta todettujen tutkimusten mukaan estrogeeni- ja progesteroninegatiivisia syöpiä (vain pieni osa rintasyövistä).