Kansalliset piirteet Suomen kilpailutanssissa

Eurovision tanssikilpailuun osallistuvat parit tanssivat yhden freestyle vakio- tai latinalaistanssin, johon on sisällytettävä jokin kansallinen piirre. Suomen edustajien Maria Lundin ja Mikko Ahdin kilpailutanssissa vaadittuja kansallisia piirteitä löytyy useita: niin valittu tanssityyli, musiikki kuin puvutkin heijastavat suomalaisuutta, suomalaista persoonallisuutta, identiteettiä ja kulttuuria. 

Suomalainen tango

Marian ja Mikon kilpailutanssi on tango, joka on ollut Suomen kansan rakkain tanssi jo pitkään. Tango kuuluu suomalaiseen arkeen ja juhlaan ja on keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Siitä on todisteena mm. jokakesäinen tangofestivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat, jolla vierailee vuosittain yli 100 000 ihmistä. Suomea pidetäänkin tangon toisena kotimaana Argentiinan ohella.

Vuosikymmenten saatossa suomalaiset ovat kehittäneet tangosta oman, suomalaisen versionsa, niin musiikissa kuin tanssissa. Suomalaisen tangon sävellaji on poikkeuksetta molli. Tangojen melodiset ainekset ovat usein peräisin suomalaisista kansanlauluista sekä slaavilaisista valssiromansseista, ja melodinen linja on laskeva. Suomalainen tango on myös hidastempoisempi kuin argentiinalainen esikuvansa. Suomalaisessa tangossa yleisin, puhtaassa muodossa esiintyvä rytminen kuvio on marssirytmi. Argentiinalaisin piirre suomalaisissa tangoissa on instrumentaalivälike. Tangojen suomalaisuus näkyy myös niiden teksteissä. Suomalaisten tangojen yleisin aihe on rakkaus – tai pikemminkin sen puute. (Lähde: Jutta Jaakkola, Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus) 

Unto Mononen ”Satumaa”

Maria Lund ja Mikko Ahti ovat valinneet musiikikseen Unto Monosen legendaarisen sävellyksen ”Satumaa”. Sävellystä pidetään Suomen ”kansallistangona”.

Unto Mononen (1930-1968) on yksi suomalaisen tangoilmiön pioneereista ja symboleista. Hänen yli sadasta levytetystä kappaleesta koostuvasta sävellystuotannostaan yli puolet on tangoja. Niistä ehdottomasti tunnetuin on "Satumaa"-tango. Sen ensilevytys tapahtui vuonna 1955, mutta koko kansan suosikki tangosta tuli vuonna 1962 Reijo Taipaleen levytyksen myötä. Kappale on sittemmin levytetty kymmeniä, ellei satoja kertoja. Vuosi vuoden jälkeen "Satumaa"-tango on kärkisijoilla, kun listataan Suomen eniten soitettuja sävellyksiä. (Lähde: Jutta Jaakkola, Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskus) 

Puvut

Suomalaisuus on vahvasti esillä myös Marian ja Mikon esiintymispuvuissa.

Marian vitivalkoisen puvun yläosa on pitsiä, aluspuku satiinia ja helma pliseerattua kangasta. Kaula-aukon tienoilla on kahta lajia sinistä strassikiveä. Puvussa on myös valkoinen vyö, joka myötäilee kaula-aukon vinoisuutta. Myös vyö on strassitettu sinisillä kivillä. Kengät ovat todennäköisesti ihonväriset vakiokengät.

Mikon puku on tummansininen liituraitapuku, jossa on myös liivi. Paita on valkoinen. Kengät ovat valkoiset tai mustat.

Marian ja Mikon esiintymispukujen sinivalkoinen kokonaisuus heijastaa suomalaista kulttuuria, ovathan sininen ja valkoinen suomalaisuuden värit.