Hometalon korjaamisen vaiheet

Vaikka homevauriot ovat hälyttävän yleisiä, on lohdullista, että suuri osa hometaloista ja asunnoista voidaan korjata.

Valtaosa homevaurioista voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin. Kyse on useimmiten märkätilojen vauriosta, jolloin kustannukset eivät nouse kymmeniin tuhansiin euroihin.

Pahoista kosteus- ja homevaurioista kärsivät talot ovatkin sitten toinen juttu: hometalojen kustannusarviot saattavat nousta helposti kymmeniin tuhansiin euroihin, pahimmillaan tulee halvemmaksi rakentaa kokonaan uusi talo.

Hengitysliitto Heli ry ja Asumisterveysliitto ovat vetäneet Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana Homeloukku-projektia. Projektin avulla on tehty suunnitelmat ja kustannusarviot erittäin pahoista homevaurioista kärsiviin omakotitaloihin, jotka voidaan kuitenkin korjata.

Heli ja AsTe ovat rakentaneet toimintamallia, jonka avulla konsultti- ja insinööritoimistot voivat vastaisuudessa toimia ja auttaa homeloukkuun joutuneita. Hengitysliitto tekee talojen korjaussuunnitelmia ja valvoo korjauksia.

Korjaussuunnitelmien ja kustannusarvioiden avulla perheet saattavat hakea Asuntorahaston ARA:n avustuksia.

ARA:n rahoitus ulottuu kuitenkin vain muutamaan kymmeneen homeloukkutaloon, joten suurin osa hometaloista joudutaan korjaamaan joko myyjän tai ostajan omin varoin.

Keskimääräinen hometalon korjaaminen maksaa noin 40 000 euroa.

Rämö listaa pahimpia virheitä rakentamisessa läpi vuosikymmenten. Rämön listalla ovat muun muassa: 50- ja 60-lukujen ilmanvaihdon muuttaminen ja pilaaminen, ja varsinkin 70-luvun taloissa yleinen valesokkeli aiheuttaa usein ongelmia seinän rakenteissa maanpinnan alapuolella.

Lisäksi talojen laajennukset ovat riskipaikkoja: uusi jatkopala on tukkinut vanhemman lattiaosan tuuletukset.

2000-luvun ongelma on kiire: rakentajat eivät ehdi odottaa materiaalien kuivumista kun on jatkettava, usein lattiapintoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Tuula Putus tukee Rämön näkemyksiä: hän tietää jopa tutkimuksia, jotka ovat paljastaneet kiireen turmiollisuuden. Putuksen mukaan rakentajat eivät haluaa maksaa huimia myöhästymissakkoja, vaan ottavat mieluummin kosteusriskin.

Ensin poistetaan syyt

Hometalon korjaaminen aloitetaan selvittämällä vaurioon johtaneet syyt ja vaurion laajuus.

Syy kosteusvaurioon pitää selvittää ensimmäiseksi ja syy pitää poistaa.

Kosteat ja märät rakenteet kuivataan ja homehtuneet tai lahonneet puurakenteet uusitaan. Koska homeitiöt ulottuvat myös terveeseen puuhun, pitää uusia myös terveenä säilynyttä puuta.

Homehtuneet rakennusmateriaalit, joita ei voida uusia, puhdistetaan homeesta, kuivataan ja tarpeen vaatiessa käsitellään homekasvua estävällä aineella. Pelkkä desifiointi ei riitä ainoaksi korjaustoimenpiteeksi.

Kun homehtuneet materiaalit on poistettu, jäljelle jäävät rakenteet voidaan desinfioida.

Heli päivystää puhelimessa

Vaikka mikrobikasvusto olisikin kuollut desinfioinnin jälkeen, jo muodostunutta rihmastoa voi olla edelleen talossa. Tällainen kuollutkin mikrobikasvusto voi aiheuttaa terveysongelmia.
Kastuneet lämmöneristeet pitää myös vaihtaa, koska ne kuivuvat hyvin hitaasti ja pitävät rakenteita kosteina ja mahdollistavat homeiden kasvua. Lisäksi kosteiden eristeiden lämmöneristekyky on heikentynyt.

Korjausten aikana tulisi korjattavat tilat eristää muista tiloista, eikä tilojen käyttö ole korjaustöiden aikana suositeltavaa.

Hengitysliitolta saa apua päivystävästä puhelimesta kolmena päivänä viikosta, tiistaista torstaihin numerosta 020 757 5181.

Apua ARA:sta?

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää vuosittain avustuksia pahoista home- ja kosteusvaurioista kärsivien talojen korjaamiseen. Maksimissaan avustus on 70% korjauksen kokonaiskustannuksista. Tämän terveyshaitta-avustuksen myöntämiseen on monia ehtoja, joista tärkeimmät ovat (v. 2007 ehdot):

• kunnan terveystarkastaja on todennut terveyshaitan
• vaurion syy on selvillä ja on tehty korjaussuunnitelma
• avustus voidaan myöntää vain ”luonnolliselle henkilölle”
• kohteen tulee olla ympärivuotisessa asuinkäytössä
• hakijaruokakunta on joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin terveyshaitan vuoksi ja ilman omaa syytään
• korjauskustannukset ovat vähintään 7000 euroa
• korjaustoimenpiteitä ei ole aloitettu ennen kuin avustuspäätös on annettu tai toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus hyväksytty.

> Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

> Hengitysliiton korjausneuvonta