Dokumentti: Suomalainen ilmastoherätys

Pasi Toiviaisen ohjaama ilmastonmuutosta käsittelevä dokumentti esillä Yleisradion kanavilla.

Parin viime vuoden aikana Suomi on herännyt ilmastonmuutokseen. Näin ajatellaan. Mutta heräsikö Suomi – todella?

Nuorena ilmatieteilijänä Juhani Rinne oli 1970-luvulla luomassa maamme ensimmäistä sääennustuksia palvelevaa ilmastomallia. Hän on myös jo yli kolmekymmentä vuotta varoittanut suomalaisia ilmastonmuutoksesta. Nyt meteorologian professori emeritus Rinne arvioi, ettei ilmastouhkaa ole vieläkään mielletty kunnolla. ”Ei ole oikein mitään ajatustakaan siitä, miten vakavasta asiasta on kysymys”, hän tuhahtaa.

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa edessä olevaa ilmastonmuutosta vähätellään yhä monin tavoin. Ratkaisevin harha on yleinen ajatus, jonka mukaan ilman toimenpiteitä planeetta lämpenisi tällä vuosisadalla ”vain” pari kolme astetta. Vaikka tämäkin ennuste on vakava uhka, todellisuudessa merkit viittavat tuplasti suurempaan lämpenemiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi pohjoisia alueita viileänä pitävä pysyvä pohjoinen merijää sulaa huikeasti nopeammin kuin mallien mukaan pitäisi. Useat varteenotettavat ilmastotutkijat ovatkin varoittaneet maapallon voivan nykymenolla lämmetä viidellä, kuudella tai useammallakin asteella.

Näin ollen myös ilmastonmuutoksen mahdollisia – ellei todennäköisiä – vaikutuksia luonnolle ja yhteiskunnille on vähätelty. Esimerkiksi Suomen sopeutumista ilmastonmuutokseen selvittäneessä FINADAPT-hankkeessa lähtöoletuksena oli, että maapallo lämpenee vuoteen 2100 mennessä vain vähän runsaat 2,5 astetta. Entä jos lämpeneekin tuplasti? Tästä ei ole vakavasti juuri puhuttu.

”Jos lämpiää 5 tai 6 astetta, niin on kai aika vaikea sanoa, mitä se merkitsee, … kun 3 astettakin on niin paha”, tuumiskelee professori Rinne. Joka tapauksessa lienee selvää, että tällöin voidaan unohtaa ne kuvitelmat, joiden mukaan ilmastonmuutos toisi Suomelle taloudellisia hyötyjä ja vakavat vaikeudet pysyttelisivät rajojemme ulkopuolella.

Mutta ehkä teknologia pelastaa meidät? Yhden ajatuksen mukaan voimaloiden päästämä hiilidioksidi voitaisiin muuttaa magnesiumkarbonaatiksi eli kalkkikivijauheeksi. Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta materiaalivirrat yli kymmenkertaistuisivat. Jokaista poltettua hiilitonnia kohden kalkkikivijauhetta syntyisi toistakymmentä tonnia – ja saman verran tarvittaisiin myös kivimateriaalia prosessin raaka-aineeksi. Mistä tarvittavat kivimassat saataisiin ja minne valmis kivijauhe loppusijoitettaisiin?

Ehkä fossiilisten polttoaineiden käytöstä on sittenkin vain luovuttava – ja sekin pitäisi tehdä nopeammin kuin tähän asti on kuviteltu.

Suomalainen ilmastoheräyts-dokumentti esitettiin ensimmäisen kerran YLE Teeman ilmastonmuutos-teemaillassa 15.11.