Arkisto

YleX Tänään: sähköautokeskustelu
Torstaina 5.6 vietettiin maailman ympäristöpäivän ja EU:n Vihreän viikon kunniaksi YleX Tänään etsii vaihtoehtoa bensaa syöville peltilehmille. Sähköautot – Nyt on netissä käynnistynyt yhteisöllinen hanke, jonka tavoitteena on saada Suomen kaduille 500 sähköautoa.
YleX:n Marja ja Heikki selvittivät sähköauton puuhamiehiltä, miksi autoyhtiöt eivät tee
sähköautoja? Pelastavatko sähköautot maailman? Viikon vieraina Sähköautot - Nyt -nettiyhteisöstä Jyrki Mattila ja Santeri Lanér.
> Kuuntele ke 3.6 studiokeskustelu (kesto 17min. 57 s.)
> YleX

Pohjoiset lintulajit vaarassa ilmastonmuutoksen takia
Pohjoisten metsien lintulajit kuten lapintiainen ja taviokuurna sekä pohjoisten soiden pesijät mustaviklo ja jänkäkurppa ovat vaarassa hävitä kokonaan ilmaston lämpenemisen seurauksena. Ilmasto lämpenee tunnetusti voimakkaimmin arktisilla alueilla ja lämpeneminen pakottaa eläimet ja kasvit siirtymään pohjoisemmaksi tai ylemmäksi vuoristoisilla alueilla. Jäämeri kuitenkin katkaisee etenemistiet eikä monilla pohjoisen linnuilla ole ainakaan toistaiseksi pesiviä populaatioita Jäämeren saarilla.
Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien levinneisyysalueen ennustetaan pienenevän vuoteen 2080 mennessä jopa yli 80 prosentilla. Monet pohjoiset lajit ovat jo nyt taantuneet muiden ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten kuten soiden kuivatuksen ja vanhojen metsien hakkuiden takia. Ilmasto on keskeisin lajien levinneisyyteen vaikuttava tekijä joten ilmastonmuutos aiheuttaa varmasti muutoksia lajien levinneisyydessä.
Tutkimuksessa on arvioitu miten 27 pohjoisen lintulajin levinneisyys tulee muuttumaan ilmaston lämpenemisen seurauksena. Mukana oli metsien, soiden ja tuntureiden lintulajeja. Tutkimuksen perusteella näille lintulajeille ilmastollisesti suotuisa levinneisyysalue pieneni keskimäärin 74-84 prosenttia vuoteen 2080 mennessä, riippuen siitä käytettiinkö IPCC:n skenaarioihin kuuluvaa lievempää vai voimakkaampaa muutosta ennustavaa mallia.
Voimakkaamman ennusteen mukaan puolet lajeista menettää lähes kokonaan ilmastollisesti niille suotuisan levinneisyysalueen. Jäljelle jää enintään 5% nykyisestä. Monien pohjoisten metsien ja soiden lintulajien koko Euroopan kannasta merkittävä osa myös pesii Suomessa, joten Suomella on kansainvälinen erityisvastuu näistä lajeista.
Tärkein välitön keino pohjoisten lajien vähenemisen hidastamiseksi ovat riittävän laajat suojelualueet, joissa on lajien suosimaa elinympäristöä. Ilmaston lämpeneminen lisää pohjoisten taantuvien lajien ahdinkoa, kun niille nyt suotuisat luonnontilaiset elinympäristöt ovat muuttumassa ilmastoltaan ja muilta ominaispiirteiltään epäedullisiksi.
Esimerkiksi metsänrajan nousu ilmaston lämpenemisen vuoksi uhkaa tunturikankaiden lajeja kuten kiirunaa ja keräkurmitsaa ja linnustollisesti poikkeuksellisen monipuolisten palsasoiden kuivuminen uhkaa soiden lajistoa kuten punakuiria ja jänkäsirriäistä.
> Radion tiedeuutiset
> Suomen ympäristökeskus
> Oulun yliopisto
> Biological Conservation

Maapallon ilmakehässä ennätysmäärä hiilidioksidia
Havainnon todistaa pisimmälle koskaan ilmastohistorian hämäriin ulottuva tutkimus, kirjoittaa Nature-tiedelehti. Etelämantereella on tehty jääkairaus, joka kertoo tutkijoille ilmastonmuutoksista 800 000 vuoden ajalta.
Kaksi noin kolmen kilometrin syvyistä reikää kairattiin parin metrin päähän jäätikön pohjasta. Tutkittu ajanjakso kattaa kahdeksan jääkausisykliä. Näytteestä on analysoitu kahden tärkeimmän kasvihuonekaasun, eli hiilidioksidin ja metaanin vaihtelut. Kaasut vastaavat lämpötilan vaihteluita. Eli kun ilmasto on lämmin, ilmakehässä on myös enemmän kasvihuonekaasuja.
Seuraavaksi tutkijat toivovat pääsevänsä käsiksi 1,5 miljoonan vuoden mittaiseen yhtäjaksoiseen jäänäytteeseen. Lisäksi halutaan selvittää, mikä prosessi nostaa hiilidioksidin ja metaanin määrää lämpötilan mukana.
> Radion tiedeuutiset

Ihminen on ilmastonmuutoksen alku ja juuri
Tutkimus antaa lisätodisteita siitä, että esimerkiksi jäätiköiden sulaminen ja keväisin puiden lehtien puhkeamisen aikaistuminen ovat seurausta ihmisten toiminnasta. Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen vaikuttaa 95 prosenttiin luonnon fysikaalisista ilmiöistä ja 90 prosenttiin biologisista muutoksista.
Monitieteinen tutkimus on kattava, koska siinä ensimmäisen kerran on koottu yhteen tuhansia vähintään 20 vuoden ajanjakson kattavia yksittäisiä tutkimuksia aina vuodesta 1970 lähtien. Uusi tutkimus vahvistaa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime vuonna julkaiseman raportin johtopäätöksiä.
> Radion tiedeuutiset

Rikkihiukkasten syytäminen ilmakehään voi johtaa otsonikerroksen katoamiseen
Ilmaston lämpenemisen hidastaminen syytämällä ilmakehään rikkipitoisia hiukkasia voi johtaa maapallon suojaavan yläilmakehän otsonikerroksen huomattavaan ohenemiseen, varoittavat amerikkalaistutkijat Science-lehden uudessa nettijulkaisussa Science Expressissä. Ennen kuin tositoimiin ryhdytään, on mahdolliset seurausvaikutukset selvitettävä tarkkaan.
> Lue lisää

YLE Teema
Minun ekotekoni 
> Katso 1/5-osan animaatio
(kesto 2min. 10s.)
> Katso 2/5-osan animaatio
(kesto 1min. 53s.)
> Katso 3/5-osan animaatio
(kesto 2min. 10s.)
> Katso 4/5-osan animaatio
(kesto 2min. 10s.)
> Katso 5/5-osan animaatio
(kesto 2min. 21s.)
> Minun ekotekoni

YLE Radio 1 pe 18.4 klo 11
Tiedelinko
Luontoystävälliset uudet vaatemateriaalit
Vihreät arvot ovat vallanneet myös tekstiilien kehittäjien ajatukset. Tutkijat luovat nykyistä ekologisempia, monikäyttöisempiä, helpommin korjattavia, kierrätettäviä ja tehokkaammin uusiokäytettäviä tekstiilimateriaaleja. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita kankaita, jotka kestävät kovaakin käyttöä esimerkiksi liikuntaharrastuksissa. Jos tutkijoiden visiot pitävät kutinsa, luontoon kohdistuva kuormitus pienenee, koska uusia vaatteita ei tarvitse ostaa yhtä usein kuin nykyään, vaan vanha vaate voidaan korjata tai muokata muodin mukaiseksi. Mari Keinäsen toimittamassa jutussa uusista tekstiilimateriaaleista kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Päivi Talvenmaa.
> Kuuntele juttu (kesto 5min.)
> Tiedelinko

YLE Radio 1 Tiedelinko pe 4.4 klo 11
2020 auto kulkee sähköllä ladattavilla akuilla ja uudella moottorilla
Tutkimusryhmät meillä ja muualla pähkäilevät vähäpäästöisempien kulkuneuvojen kehittämiseksi. Myös autoteollisuus on kiinnostunut nyt ympäristöystävällisemmästä tekniikasta.
Mari Keinäsen toimittamassa jutussa VTT:n erikoistutkija Jari Ihonen kertoo tulevaisuuden autoista, jotka saastuttavat vähemmän.
> Kuuntele juttu (kesto 4min. 56s.)
> Tiedelinko

TV1 ke 26.3 klo 18.30
Prisma Studio
Automaattinen ruuhkamaksujen keräys
Ruuhkamaksuja usein perustellaan ympäristösyillä. Ilmanlaatu paranee ja hiilidioksidipäästöt vähenevät autojen lukumäärän tipahtaessa. Suomessa ruuhkamaksuja ei autoilijoilta ole vielä kerätty, vaikka monissa maissa ne ovat jo käytössä. Tulevaisuudessa ruuhkamaksujen kerääminen voi olla helppoa. Auton liikkeet tallentuvat matkapuhelimen välityksellä gepsiboksin laskuriin. Kuljettajalle huristellusta reitistä napsahtaa maksu jälkikäteen automaattisesti. Risto Kuusiston toimittamassa jutussa näytetään, miten uusi tekniikka toimii.
> Katso video (kesto 4min. 20s.)
> Prisma Studio

YLE Radio 1 Tiedelinko pe 21.3 klo 11 
Kodin sähkönkulutusta reaaliaikaisesti mittaavaa sähkökunkulutusmittaria on testattu pilottihankkeessa. Esimerkiksi viihde-elektroniikka ja ATK-laitteet ovat sähkösyöppöjä. Myös pyykinkuivausrumpu, lattialämmitys ja sähkökiuas vievät yllättävän paljon energiaa. Kodin sähkölaskun lukemat muuttuvat aiempaa todellisemmiksi, kun jokainen sähkölaitteen vaatima virta näkyy mittauksissa energiankulutuspiikkinä.
Minttu Heimovirran tomittamassa jutussa asiantuntijana on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Ari Nissinen.
> Kuuntele juttu (kesto 5min. 17s.)
> Tiedelinko

YLE Radio 1 Tiedelinko pe 14.3 klo 11
Euroopan tiedepalkinto Etelämantereen ilmastonmuutostutkimukselle. Brysselissä ke 12.3 palkittin tutkmushanke, jossa on kairattu usean kilometrin pituisia jääpötköjä, joista pystytään selvittämään, mikä on ollut ilmakehän kaasukoostumus eri ajanjaksoina historiassa. Jääarkistojen avulla osataan sanoa, missä luonnollisen ilmastonmuutoksen rajat menevät, ja olemmeko todella ylittämässä niitä. Professori Hubertus Fischer Saksan Alfred-wegener-instituutista vakuuttaa, että nyt nähtävässä ilmastonmuutoksessa ei todellakaan ole kysymys luonnollisesta ilmaston vaihtelusta. Jutun toimittaa Minttu Heimovirta. 
> Kuuntele juttu (kesto 2min.38s.)
Tuelvaisuuden aurinkokennot. TKK:n tutkija Kati Miettunen tutkii väitöstyössään massatuotantoon soveltuvia ja aiempaa edullisempia aurinkokennoja. Alkuvaiheessa oleva tutkimus sai oitis myös kansainvälisen huomion. Aiheesta julkaistiin artikkeli Journal Physical Chemistry C:ssä. Jutun toimittaa Mari Keinänen.
> Kuuntele juttu (kesto 4min.)
> Tiedelinko

TV1:n Prisma Studiossa ke 5.3 laskettiin tavallisen ihmisen hiilijalanjälkeä. Hiilipäästöjä rajoitetaan Euroopan unionin tasolla seuraavien kahdentoista vuoden aikana vähintään viidenneksellä. Päästöasioissa pienistä puroista syntyy iso virta. Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, että tulevaisuudessa myös yksittäisen ihmisen tulisi vähentää päästöjä ja hillitä kulutusta?
> Katso video (kesto 7min. 36s.) Pasi Toiviaisen toimittamassa jutussa haastateltavina ovat WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen ja Gaia Consultingin ympäristöasiantuntija Mikko Halonen. Omaa hiilijalanjälkeä on näppärä tarkastella laskureilla:
> Suomalainen ilmastolaskuri
> Lista ulkomaisista laskureista
> Iso-Britannian ympäristö- ja maatalousministeriön (DEFRA) laskuri

Prisma Studio YLE TV1 keskiviikkona 13.2 klo 18.30, uusinta torstaina klo 14.00
Matalaenergiarakentaminen on noussut esiin keinona torjua ilmastonmuutosta. Jyrääkö teknologinen innostus luonnonmukaisen rakentamisen yli? Suunnittelijoiden mukaan ekorakentamisen tutkimus on kutistunut olemattomattomaksi.
> Katso video (kesto: 7min. 30s.)
> Prisma Studio

Kotimainen dokumentti Suomalainen ilmastoherätysKotimainen dokumentti Suomalainen ilmastoherätys esittelee uusimpiin tutkimustuloksiin pohjaavia puheenvuoroja Ilmastonmuutoksesta. Pasi Toiviaisen ohjaama ja toimittama ohjelma pysähdyttävästi kertoo, missä vaiheessa ilmastonmuutos on ja mitä on tulossa.
Ovatko tähän mennessä esitetyt arviot ilmaston lämpenemisestä ja meren pinnan kohoamisesta osuneet oikeaan? Suomen on sanottu olevan ilmastonmuutokseen varautumisen kärkimaa. Entä jos nykyiset varautumissuunnitelmat eivät olekaan riittäviä?
> Katso lyhennelmä dokumentista (kesto 21min. 42s.)
> Lue lisää dokumentista

Tiedelinko