Linkkejä muualle
Suora linja Suomi express –ohjelman katsojien ja tekijöiden välillä!
Pelisääntöjä maatalousalan opiskeluun.
Kauppojen mainospylväiden koko ärsyttää.
Palokunnassa tanssitaan taas.
Suunnittelevatko esteelliset asianosaiset koulujen lopettamista?
Tutustu myös näihin:
A-tuubi
Ajankohtainen kakkonen
A-Talk
A-Studio
A-Zoom
MOT
Silminnäkijä
Muita linkkejä:
Facebook Suomi express -ryhmä
Miten kierrätys kunniaan?
Kotien talousjätteestä pystyy hyödyntämään käytännössä kaiken. Biojäte kompostiin, peltipurkit ja muu metalli metallikierrätykseen, paristot ja akut omaansa, maitopurkit ja paperipakkaukset kartongin keräykseen, ruskea pahvi pahvinkeräykseen, lehtipaperi omaansa , ja lähes kaikki muovi energiajätteeksi eli poltettavaksi.
Totaalisen kierrätyksen ainoa ongelma on lajittelu, joka vaatii pientä viitseliäisyyttä, sanoo erikoisneuvoja Maija Pyhäjärvi Lapin Martoista.
- Kyllä tietysti keittiön suunnittelussa täytyy ottaa huomioon, että tulevaisuudessa sitten lajitellaan jätettä, siellä pitäisi olla enemmän niitä astioita. Mutta hyvällä tahdolla löytyy muitakin mahdollisuuksia eli kyllä siellä joutuu laittamaan esimerkiksi metallijätteille oman pussin johon ne voi kerätä.
JÄTTEET SUORAAN OMIIN ASTIOIHIN
Peruslähtökohta sujuvalle lajittelulle ja sitä myötä helpolle kierrätykselle on siis se että jätteet lajitellaan saman tien omiin astioihin. Minkälaisia astioita olisi hyvä olla, ja minkä verran, siihen löytyy vinkkejä ja valmiitakin ratkaisuja esimerkiksi keittiöitä myyvistä liikkeistä.
- Meidän malliston suurimassa jätteenkäsittelyjärjestelmässä on tilaa monelle astialle. Siihen mahtuu esimerkiksi iso 21 litrainen ämpäri, kymmenlitrainen, kaksi viiden litran ämpäriä ja tietenkin paristoille oma. Jokainen asiakas voi suunnitella omien tarpeidensa ja kierrätystavoitteidensa mukaan jätejärjestelmän, siihen löytyy jopa 15 erilaista vaihtoehtoa, kertoo Rovaniemen Keittiömaailman kauppias Timo Niskakari.
TARPEEKSI MONTA ASTIAA
Kotitalousjätteillä on ikävä tapa pilaantua ja alkaa haista. Biojätteen kanssa ei ole juuri muita vaihtoehtoja kuin umpinainen säilytysastia tai vieminen kompostiin ennen pilaantumista. Purkkeja, purnukoita ja tölkkejä ei kuitenkaan tarvitse viedä keräyspaikalle ihan yhtä usein.
- Kyllä nämä tietenkin pitää huuhtaista mutta ei tarvitse koneessa pestä. Huuhtaisee säilykepurkit ja lasitölkit ja maitopurkitkin niin ne ei ala haisemaan ollenkaan. Puoli desiä vettä riittää maitopurkin huuhtaisuun, eikä haise, kokemusta on, vakuuttaa Maija Pyhäjärvi
ESTÄ HAJUJEN SYNTYMINEN
Kun talousjätteet on saatu lajiteltua, on aika miettiä, mihin ne voi viedä. Joka kunnassa ja kaupungissa on nykyisin kierrätystä varten niin sanottuja ekopisteitä ja myös jäteasemilla eli vanhan kieliopin mukaan sanottuna kaatopaikoilla on omat paikkansa lajitelluille jätteille. Ekopisteiden ja jäteasemien sijainti löytyy helposti internetistä.
Lajittelu ja kierrätys on loppujen lopuksi paljon laajempi asia kuin vain keittiöjätteestä huolehtiminen.
Esimerkiksi sähkölaite ja elektroniikkaromua kertyy Suomessa arvion mukaan jopa 100 000 tonnia vuodessa. Tätä niin sanottua SER-jätettä voi viedä muun muassa kuntien jätehuoltokeskuksiin ja laitemyyjien sekä erilaisten säätiöiden ylläpitämiin kierrätyspisteisiin. Sieltä alkaa laitteiden uusi hyötykäyttö.
- Jos laite on sellainen, että me arvelemme että sen vois saada vaikka myyntiin, se testataan, mahdollisesti korjataan ja toimitetaan meidän ekomyymälään myytäväksi uusiotuotteena, kertoo toimialaesimies Esa Keskipoikela Rovaniemen Monitoimikeskus – säätiöstä.
- Mutta jos laite on vanhentunut tai rikkinäinen niin, että sitä ei kannata enää korjata , niin se puretaan se osiin ja hyödynnetään materiaalina teollisuuden raaka-aineeksi.
Kodeista kertyy paljon myös tarpeettomiksi käyneitä taloustavaroita, huonekaluja, urheiluvarusteita ja vaatteita. Moni kierrättää niitä kirpputorien kautta, mutta myös monet yleishyödylliset yhdistykset ottavat vastaan ylimääräistä tavaraa. Rovaniemellä esimerkiksi Punainen Risti on näkyvä tavaran kierrättäjä.
- Meidän kriteeri on se, että esimerkiksi vaate on pudas, ehjä ja käyttökelpoinen. Jos se tuote on semmoinen, että sen voisi antaa ystävälle, niin se riittää meille - ja tietysti se että sillä esineellä tai vaatteella on vielä käyttöikää jäljellä, sanoo työnsuunnittelija Sanna Niska-Grönroos Suomen Punaisen Ristin Kontti-kierrätystalosta
> Katso video
Esitysaika
Suomi express Areenassa
Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan
Elävä arkisto
Kuntien rahoittaman Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo toi
esiin hyvin yksipuolisen näkemyksen jätehuollon tilasta Aamulehdessä
30.01.2010. Asiakasryhmän edustajana haluan oikaista kolme pahinta
virheväittämää. Ensimmäinen väite, että kunnallista jätehuoltoa
tarvitaan ympäristön edun vuoksi kumotaan Jämsän mallilla jossa
yksityinen sopimusperusteinen kierrätysyritys saavuttaa jopa 95 %
kierrätysasteen ja kunnalliset vain puolet siitä. Hyvän
kierrätysasteen lisäksi ja juuri sen vuoksi, se on myös
kustannustehokkaampi kuin kunnalliset keskimäärin Suomessa.
Viittaukset kunnan suunnittelemien ajoreittien paremmuudesta eivät
myöskään pidä paikkaansa, yrittäjä suunnittelee ajoreittinsä euron
konsultoimana parhaiten itse. Jämsän alueella yrittäjä hoitaa hyvin
myös haja- asutusalueet, eikä mitään Salon viittaamia ristiin ajoja
tapahdu. Jätelaitosyhdistys on viimeinen sosialisointiyritys maassamme,
sen tavoitteena on saada monopoliasema jonka turvin se järjestelisi
kotitalouksien jäteasiat viran puolesta miten haluaa.
Pyrkimykset on luettavissa sen kotisivuilta ja ne ovat
kilpailulainsäädännön ja perustuslain vastaisia. Perustuslaki on
sopimusperusteisten yksityisten yritysten turvana. Jätelaitosyhdistys on
hyvin pitkällä pyrkimyksissään vaikuttamassa uuteen jätehuoltolakiin,
toistaiseksi vain keskusta, ympäristöministeriä lukuun ottamatta, ovat
ottaneet yrittäjämäisen kannan. Jätelakia pohtivan työryhmän
kannattaisi tehdä opintomatka Jämsään, voidakseen todeta EU alueen
parhaiten toimivan jätehuollon mallin.
Kotitalouksien jätehuoltoa hoidetaan Jämsässä tarkalla lajittelulla
yhteiseen jätehuoltopisteeseen josta jalostaja noutaa eri jakeet ja
jatkojalosta ne hyötykäyttöön. Esimerkiksi Orivuoren piste on
kotitalouksien omistama ja he ovat sopimus- suhteessa suoraan yritykseen,
kuntaa ei välissä tarvita. Tätä hyvää toimintaa olemme ehdottaneet
laajennettavaksi kansalliseksi jätehuoltomalliksi.
Miten se kierrätys voikaan olla niin vaikeaa!
Hienoa,että se on teillä tämän päivän ohjelman aiheena!
Itse olen oppinut kierrätyksen jo lapsesta lähtien.
Mielestäni tietoa kierrätyksestä on riittävästi ehkä jo liiaksikin. Ihmiset eivät jaksa enää keskittyä asiaan ja etsiä tietoa. Kierrätys vaatii viitseliäisyyttä, helpompi on heittää kaikki roskiin kuin lähteä viemään tavaroita keräyksiin tms..
Vaatekeräykset ovat ilmeisesti tuottaneet tulosta ja ihḿiset ovat innostuneita tuomaan niihin vanhoja vaatteitaan. Samoin kattila- ja astiankeräys tempaukset ovat saaneet ihmiset tuomaan tavarat kauppojen keräyspisteisiin.
Jonkun tunnetun julkimon pitäisi tuoda asia esille vaikkapa tv-mainosten tietoiskuina Tai keräysten keulahahmona.
( Esim. minne viedä käytetyt kirjat; kierrätykseen , lahjoitettavaksi eri järjestöjen hyväksi jne..)
Kierrätyksestä pitäisi tehdä trendi-juttu kuten esim. kotoilusta.
Ihmiset pyrkivät seuraamaan muoti-ilmiöitä liiankin innokkaasti.
Kierrätystä pitää opettaa jo päiväkodeissa ja näin lapset opettavat vanhempiaan ja saavat heidät töihin.
Kierrätys on ihan helppoa, se pitäisi jo kaikkien tajuta.
Ei siinä ole tosiaankaan mitään ongelmaa, jos kaikki noudattaisivat esim. niitä perusohjeita.
esim. pahvilaatikoiden litistäminen, on ehdottoman tärkeää, sillä silloin sinne mahtuu paljon enemmän laatikkoon.
Ja ruokaa ei pidä ostaa tai laittaa liikaa, että pitää heittää roskikseen, siis bioroskikseen. Meillä useimmilla ihmisillä on pakastimet, jos ostaa tarjouksista enemmän ruokaa, pitää viitsiä sen verran, että laittaa heti tuoreeltaan pakkaseen, mitä ei lähiaikoina aio syödä mm.
Erittäin tärkeää on se, että kuntien ja kaupunkien pitää hoitaa myös jätteet , mieluiten kaikki mikä on poltettavissta niin poltetaan. Siis tänne suomeen pitää saada enemmän jätteenpolttolaitoksia. Suodattimia piippuihin niin monta, että ei tule juuri ollenkaan savu-eikä hajuhaittoja.
Mitä paremmin lajittelee jätteet kierrätykseen ,niin oma jäteastia jää sitä tyjemmäksi,koska kaupunki eikä jätefirma anna pidentää tyjennysväliä.
Sitten jäteauto käy kallistamassa melkein tyhjän astian autoon.
Hinta määräytyy kuitenkin astian koon ja käyntikerran mukaan joten ei kyllä kiinnosta enää lajitella ja maksaa tyhjästä jätemäärästä.
Asia tulee kuntoon kun jäteauton tyhjennysvälit asiakkaan tarpeen mukaan.
Näin ainakin vestiastiassa ja jätesiassa takapihalla.
Lajittelu on osoittautunut yllättävän vaikeaksi jopa insinöörille. Jos minulla on esimerkiksi lasijätettä, niin yritän tietysti viedä sen lasinkeräykseen. Tasolasi ja jotkut muut lasijätteet eivät kuitenkaan kelpaa astiaan, joten oikean jäteastian löytämiseksi pitääkin perehtyä kaikkiin jätetyyppeihin kunnes oikea astia löytyy (siis sekajäte). Olisi loogisempaa, mikäli lasille olisi edes kaksi astiaa, joista toinen ns.keräyslasille ja toinen muulle lasijätteelle.
Kuinkahan monelta onnistuu keräyskartongin ja pahvin lajittelu oikein? Ja esimerkiksi akateemisen koulutuksen saaneiden henkilöiden kahviporukassa ei tiedetty kissanhiekan eikä koirien jätösten oikeita jäteastioita.
Jätekeräyksen ohjeistuksessa pitäisi selvittää mihin jätteeseen kuluttaja minkin jätteen luontaisesti sijoittaisi ja suunnitella jätepisteen ohjeistuksineen sen mukaan. Nykytilanne, kun on sellainen, että kuluttajan pitää perehtyä kaikkiin jäteryhmiin, ennenkuin varmuus oikeasta jäteastiasta selviää.
Vaikka osa meistä näkee paljonkin vaivaa oikean lajittelun selvittämiseksi, niin valitettavasti osa ihmisistä ei osaa tai kykene noudattamaan selkeitäkään sääntöjä, mikä näkyy sotkuna sekä jätepisteissä että muuallakin ympäristössä.
Itte rupesin kierrättämään noin 5 vuotta sitten. Idea ja kimmoke toimimaan oli karu näky meijän kaikista kaatopaikoista ja siitä kuinka täynnä ne oli. Hyvin oon siitä asti kierrättäny ku ihan alusta asti tein siitä ittelle heleppoa! Eli kaikille kierrätettäville roskille omat astiat jo sinne keittiöön. Ja bioastia semmoseen paikkaan missä se ei "tuoksuta" koko kotia. Aika noppeesti siitä tullee jo rutiinia ku muistaa että pieniki kierrätys on hyväksi. Heleppoo se on! Kaikki kierrättämmään, se on jo korkia aika tehä jottain meijän jätemäärille!
Lajittelu olisi mukavampaa jos lajiteltu jäte ei menisi kaatopaikalla samaan kasaan, kuten pk-seudulla on mennyt pidemmän aikaa...
Olisihan se helppoa jos kunta takaisi kaikille biojäteastiat joihin voisi lajitella biojätteet! Mutta kun ei...kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia kompostia.