Miten maukkaampaa kouluruokaa?

Paras keino lisätä kouluruoan maittavuutta olisi sen muuttaminen maksulliseksi. Kukapa ilmaista evästä minään pitäisi. Ei kukaan trendikäs oppilas voi kehua kouluruokaa- hänet leimattaisiin vähintään h...ksi.

Koulun ei pidäkään ruveta kilpailemaan pikaruokaloiden houkuttavuudesta??!!

Saattaa olla, että oppilas jää nälkäiseksi, kun ei uskalla kaverien katseiden pelossa syödä riittävästi! Tällaista olen huomannut erityisesti isommilla tytöillä!!

Parinkymmenen vuoden havainnointi kertoo mm. seuraavat asiat kouluruokailusta.

a) Keskimäärin huonoiten syövät ne oppilaat, jotka ovat ylipainoisia tai hieman tuhdissa kunnossa??!!

b) Mitä mausteisempi tai "monipuolisempi" ruoka, sen huonommin se maistuu. Esim. kala on monille outo käsite??

c) Puuro maistuu yllättävän hyvin monille opilaille (itse en pidä sitä erikoisena lounaana!)

d) Yhteispalavereissa oppilaat (lähinnä yläkoululaisia) ovat toivoneet lisää salaatteja ja raasteita, mutta TOSIASIASSA vain harvat koskevat niihin (pojista esim. n. 10 %)

e) Kouluruoka ei vastaa enää nykyisin kotiruokaa, koska kotien ruoka on muuttunut: harvassa kodissa ruokalistaan kuuluu vaihtelevasti lihaa, kalaa, keittoja, laatikkoruokia jne.

f) Jos oppilaiden huoltajat kävisivät lapsensa koulussa ruokailemassa, saattaisi kodeissa keskustelun sävy muuttua, sen varran erinomaisia eväitä koulujen henkilökunta tekee erittäin niukoilla budjeteilla. Ammattikuntana he lienevät yksiä masokistisimpia-- kiitosta ei tarvitse odottaa.

Olen kuullut lapseltamme liisteri- ja paakkumuusista,
paakkuuntumisen voi estää sekoittamalla pienempiä määriä, tai vaihtamalla tehokkaanpi sekoittaja, jos ei isoja jaksa vatkata tarpeeksi ( käsittääkseni se on jotain jauhetta mistä tehdään)
Liisterimäisyys vissiin johtuu juuri kyseisestä jauheesta, että eikö sitä voisi vaihtaa toiseen laatuun?
Maidon juominen on jäänyt koska jotkut tökkivät sormella "lehmää" mistä maito tulee ja se ei sen jälkeen houkuttele, miten olisi 2dl tetrat, sais suomalainen kartonkimieskin töitä.

Ruuasta saa maittavaa muutamalla keinolla:

a) Ruoka tehdään koulun keittiössä sinä päivänä kun se syödään. Aiemmin tehty, jäähdytetty ja uudelleen lämmitetty ruoka ei ole yhtä maistuvaa kuin tuore. Näin myös esim. vitamiinit säilyvät paremmin.

b) Vältetään tekemästä ruokaa suurissa keskuskeittiöissä. Ruoka tehdään jokaisessa koulussa eikä sitä kuljeteta valmiin kouluun mistään muualta.

b) Ruoka tehdään koulun keittiössä monipuolisista raaka-aineista eikä ruuan valmistukseen käytetä puolivalmisteita tai eineksiä. Varsinkin kastikepohjat ovat aina samanlaisia keinotekoisen samanmakuisia. Nykyään on harmillista vain se, että monia suurkeittiöammattilaisia ei koulussa opeteta tekemään ruokaa raaka-ainesta vaan käyttämään pääasiassa noita puolivalmisteita yms. ja availemaan pusseja ja muovilaatikoita.

c) Rasvaa. Ei käytetä kevytuotteita kuten esim. kasvirasvapohjaisia kermantyylisiä valmisteita, jotka maistuvat saippualle vaan aitoa kermaa. Aitoa kun käyttää niin sitä riittää vähemmänkin ja maku on aivan eri luokkaa.

Parhaimpia kouluruuan asiantuntijoita ovat oppilaat, jotka syövät sitä päivittäin. Kuitenkaan oppilaita ei kuulla tarpeeksi. On ällistyttävää, että kouluruokana on jopa vehnäpuuro, jonka me tavallisesti miellämme aamupalan yhteyteen. On ymmärrettävää, että annos ei saa maksaa paljon ja helpoin tapa säästää on vähentää tuoresalaattien määrää ja laittamalla puuro tai kasvissosekeittoja listalle. Syökö lapset näitä- EI ja jälleen kerran nakataan ruoka roskiin, kun samalla rahalla olisi voinut tehdä maukkaan ja oppilaita mielyttävän ruuan. Puhutaan paljon ruuan terveydestä, mutta valitettavasti kouluruuassa välitetään vain säästöistä.

Koulussa syötetään kiinalaista kalaa, thaimaalaista broileria, brasilialaista jauhelihaa, puolalaisia perunoita, ruotsalaista maitoa. Miksi ei käytetä lähiruokaa? Miksi lapset valittavat? Siksi, että emäntien kädet on sidottu. Ruokahankintojen kilpailutus ja massaostot tuovat säästöä itse ruoan hankintahintaan.

Mutta mitä menetetään, ainakin: 1) Lasten kasvattaminen säännölliseen ruokailuun kärsii, 2) Lasten syömishäiriöt lisääntyvät, 3) Lasten painoindeksi kasvaa korvaavien karkkien ja energiajuomien takia, 4) Hiilijalanjälki heikkenee, ekologisuus kärsii, 5) Lähiruoan tuottajat
menettävät asiakkaita, mikä vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen, 6) Opettajien ohjaavaa otetta ruokailussa ei ole, 7) Ruokailutapahtuman sosiaalinen kasvatus jää saamatta.

Pitäisi miettiä kuitenkin kokonaistaloudellisuutta. Toki sen laskeminen on vaikeaa, mutta vain hintaan, hintaan ja hintaan tuiottaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Ei ulkoisteta maataloutta: sitä tuskin saadaan takaisin esimerkiksi erilaisissa kriisitilanteissa.

Meidän koulussa voisi ainakin parantaa ruoanlaatua keittämällä riisit ja perunat oikeaoppisesti, eikä esim höyrystämällä. Lisäksi ruoat voisi tehdä yksinkertaisemmaksi perusruoiksi. Ei perunaa, ylikypsää lanttua, neljää eriväristä porkkanaa ja lisäksi joitan muita tuntemattomia vihanneksi ja lisäksi hiukan kanaa sisältävä lempeä-aurinkoinen broilerikeitto ole välttämättä se paras vaihtoehto. Vihannekset on terveellisiä joo, mutta ei niitä saa olla 90% koko keitosta. Eikä houkuttelevaa ole myöskään täysin vihreä pinnalta oleva pakasteseiti-lohikeitto.

Tehdään lapsille oikeata ruokaa. Jätetään pois kevyttuotteet ja margariinit, ja kasviöljyllä tehdyt mauttomat mössöt. Ruuan valmistuksessa käytetään oikeata voita, samoin leivälle. Juomaksi homogenoimatonta luomu maitoa, niin johan maistuu.
Tämä asia on niin yksinkertainen, mutta sitä ei jostain syystä haluta tehdä. Laset pysyisivät samalla myös terveinä, ja vireystaso nousisi kaikella tasolla.
On aika antaa kenkää margariineille ja kevyttuotteille, sekä ruuan lisäaineille.

Noilla lapsilla on omaan kokoonsa suhteutettuna tosi isot ottimet totta tosiaan, lusikka kyynärvarren mittainen ja noista yksistä ottimista tuokin tyttö pitää puolesta välistä kiinni. Laitappa aikuiselle yhtä pitkät kapustat niin käyttöön niin ruoka on pitkin pöytiä ja lattioita, ei se ole lasten vika.

Kouluruoat ja vankilaruoat vaihtavat syöjiä!

Kouluruoka on hyvää, se asetetaan tarjolle käytännöllisesti, mutta kun ensimmäinen on kahminut jokaisesta kaukalosta ruokaa lautaselleen, kaikki on pilalla. Lapsia ei opeteta missään vaiheessa ottamaan tarjolla olevaa ruokaa ja ottimet ovat aikuisille tarkoitettua kokoa, niitä ei ole suunniteltu koululaisille.

Kaukalot näyttävät lähinnä sianruokakaukaloilta, varmasti se vaikuttaa makuun. Jos menee liian lähelle, niin vaatteet likaantuvat kastikkeeseen ja muuhun ruokaan, tästä syystä moni teini-ikäinen tyttö ei mene lähellekään ruuan tarjoamisalueita.

Kouluruokailua ei arvosteta niin kuin sitä pitäisi arvostaa, tarkoitan aikuisten taholta.

Jos minä olisin diktaattori, ottaisin kymmenen suunnittelijaa eri aloilta, lukitsisin ne suljettuun huoneistoon, ruokkisin kouluruualla päivittäin kuukauden ajan ja vaatisin suunnittelemaan kouluruoka androidin.

Jokainen valitsee päivän vaihtoehdoista oman annoksensa, automaattiandroidi annostelee annoksen ja matka jatkuu iloisena eteenpäin.

Ruoka ei altistu toisten yskänpärskeille, lämpötila on juuri oikea annosteluautomaatissa, robotti tekee annoksen aina "oikein" samalla tavalla.