Miten maukkaampaa kouluruokaa?

Tähän on olemassa erittäin yksinkertainen resepti.Lakataan ottamasta se koulun ruoka mistään keskuskeittiöstä ja palataan menneisyyteen takaisin.Eli kouluihin omat keittiöt.Sillä luulisi olevan myös työllistävä vaikutus,vai olenko täysin väärässä?Tuskin olen.Samalla voitaisi palauttaa lukukausimaksut ja näitä maksuja sitten käytetään koululaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.Eli koulukuraattorit takaisin.Kuntien päättäjät HERÄTYS!Milloin opitte,että koululaisissa on meidän tulevaisuutemme.Jos heihin ei satsata,niin se kostautuu.Käsittämättömän typerää,sanoisin,kuten entinen esimieheni sanoi:Häpeällistä toimintaa!

Maaseudulla koululaiset tuo marja-aikaan tietyn määrän marjoja ja tädit sitten ne pakastaa myöhempää käyttöä varten. Sais sitten ne kumiperunat korvattua kun riittäis rahat :)

Kyllähän nuoret ovat hanakkaita arvostelemaan kouluruokaa,mutta sekin on usein vain ketjureaktio...kun ei kaveri tykkää niin en minäkään tykkää syödä! Mukavahan se olisi että joka koululla olisi omat keittiöt ja keittäjät ruokaa tekemässä,mutta se vaatisi tuplamäärä henkilökuntaa lisää.Eipä minulla sitä vastaan ole mutta miten kunnat ja kaupungit mahtaisi suhtautua uuteen järjestelyyn sillä nykyisellä henkilöstöllä siihen ei kyetä.Kyllä nykyinen kouluruoka ihan syötävää on ja mausteitahan saa aina lisätä jos makuja on liian vähän,eihän koululaitokset mitään gourmet-ravintoloita ole.Luulen että nyky pullamössövanhemmat eivät osaa laittaa ruokaa ja ostetaan paljon eineksiä ja puolivalmiita (liekö kiire vai laiskuus) ja keitetäänkö lapsille enää puuroa vai syöttävätkö heille kuivia muroja.Lapsethan oppivat syömään kaikkea jos kotona opetetaan ja käytetään kasviksia,juureksia ym.Nykyisin päiväkodin keittiössä työskennellessäni olen huomannut että lapsia ei haluta aamupuuron syöminenkään kun vanhemmat ovat "antaneet luvan"olla syömättä aamiaista kun kotona on jo syöty muroja. Surullista mutta totta!

Koulu ruoka on ihan ok mut meidän luokkalaiset enkä mäkään pidä siintä että kalat tugetaan johkuun soosseihin ! Kalat kalana eikä missää pikku paloina upotettu johkuun tomaatti soossiin! Keitotkin on hyviä itse tykkään. Ja aikuisten mielestä puuro ei ole ruokaa mutta meihin se uppoaa ehkä nykyään ei meille syötetä sitä puuroa aamuisin ? Ja niitä kumi perunoita vois vaikka heittää seinää nii se pomppais takas (vähän liiottelua) mutta nykyään niissä on ainakin meillä kuoret kun jotkut ei jaksa kuoria ne leikkaa ne kuoret pois ja siinä menee paljon perunaa hukkaa tai sit ne menee kuorineen! Ja sitte kasviksista vielä että ei niitä tarvi kaikkialle tunkee ! Niitä on kalasoosseissa liha kastikessa keitoissa keitoissa noin 60 proseenttia vaikka lukee ``lihakeitto``. Jotain rajaa niille kasviksille kiitos! (oma mielipiteeni). Ja jotkut tekee niin kun on näkkäriä tai jotain leipää tai jonka vois ottaa välitunnille mukaan nii jotkut menee leipäkorin kautta :). Näkkräi taskuun ja ulos pupeltaa sitä .

Unohtakaa lautasmalli, älkääkä sekoittako niitä vihanneksia
itse ruokaan vaan antakaa ne vaikkapa välipaloina haluaville.

Olen aina ihmetellyt kun lapset eivät syö esim. lihapullia ja makaronia koulussa ja syy on juuri niissä vihanneksissa jotka "sotketaan" terveellisyyden nimissä ruokaan.

Annetaan koululaisten laatia itse esim, viiikon ruokalista ja valitaan niistä suosituimmat ehdotukset.

T, kahden teinin Isä Rovaniemeltä.

Kyllä ruoka voi samalla hinnalla olla vähintään lämmintä, mieluummin kuumaa. Ei kuumat perunat maksa yhtään sen enempää kuin jäähtyneet perunat.

Perunat, riisit, pastat voivat olla myös kypsiä! Ei kypsyyteen vaikuta hinta, samalla rahalla ne voi keittää kypsäksi kuin jättää raa'aksi tai keittää ylikypsäksi.

Ruuasta pitäisi tietää, mitä se on. Kinkkukiusauksen pitäisi olla kaikkien aistien mukaan todettavissa Kinkku-kiusaukseksi, ja Kanawokin samoin Kanawokkia, eikä kaikkiean saman näköistä ja makuista mössöä.
Yksinkertainen keino: kanaan käytetään kanamaustetta, kalaan kalamaustetta ja lihaan lihamaustetta.

Ainesten pitäisi olla selkeitä ja mielellään erikseen. Vaikka koululainen ja isompikin syö erikseen esim. maksaa ja vihanneksia, hän voi inhota yli kaiken sellaista maksamössöä, jossa kaikki ainekset ovat inhottavasti sekaisin eikä mikään maistu millekään.

Lapset tarvii kunnon oikeeta ruokaa..ei pizzaa tai tortillaa!pois valmis lihapulla mössöstä.pois valmiiksi kypsennetyt lihat.kotimaista kalaa enemmän.ja raaoista lihoista tehdyt ruuat takaisin.ja tarpeeksi makuja ruokiin.vähän oikeeta kermaa ni maistuu!!

“ Optimaalinen ravinto on huomispäivän lääke.” - Linus Pauling, 2-kertainen jakamattoman Nobel-palkinnon saaja, 48 väitöskirjan kijoittaja, filosofian tohtori

Terveellisen ruoan tärkeys hyvinvoinnillemme

Oulussa ilmestyvän Forum-lehden mielipideosastolla 27.7.2010 kirjoitti Marko Hoikkaniemi huolestumisensa ”kouluruoan arvostuksen vinoutumisesta ja opettajien esimerkin antamisen tärkeydestä kouluruokailussa.”

Kirjoitin mielipideosastoon seuraavasti:

Aihetta huoleen on, kun joissakin kouluissa on automaatteja, joista saa runsaasti sokeria, elintarvikevärejä, keinotekoisia makeutusaineita sisältäviä tuotteita ”välipalaksi”, tai ne (esim. energiajuomat) käydään ostamassa välitunneilla kaupoista tai tuodaan mukana jo kouluun tullessa. Usein kouluruoka ei sitten maistu.. - Ja sitten ollaan ihmeissään ”ylivilkkaasta” (ADHD) ja aggressiivisesta käytöksestä luokissa, joissa koko luokan opiskelu ja opettajan huomio keskittyy pääasiassa kurinpitoon.

Kirjassaan Petoksen siemenet - Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan? (Like, Keuruu 2005) amerikkalainen Jeffrey M. Smith, filosofian tohtori, Institute of Responsible Technology- järjestön perustaja, kirjoittaa Barbara Reed Stitt´istä ja hänen tutkimuksistaan ruoan ja käytöksen välisistä yhteyksistä: ”Stitt tutustui ruokavalion merkitykseen ollessaan ehdonalaisvalvojana, ja hän muutti aivan ensimmäiseksi valvottaviensa ruokavalion ja onnistui kerta toisensa jälkeen muuttamaan 80 %:lla näistä ihmisistä heidän koko elämänsä; tuottaviksi ja terveiksi yhteiskunnan jäseniksi.” Stitt kirjoitti tuloksistaan kirjan: Food and Behavior, A Natural Connection, Natural Press, Manitowoc, Wisconsin, 1997, sen jälkeen kun hän oli tehnyt kokeita lukiolaisilla, ja tämän suunnitelman olivat hyväksyneet myös kouluviranomaiset.

Koulusta poistettiin kaikki automaatit ja kouluruoka alettiin valmistaa tuoreista perusraaka-aineista valmisruokien sijasta. – Vaikutus oli suorastaan mullistava. Koulu rauhoittui, arvosanat nousivat, oppilaat käyttäytyivät ja keskittyivät aiempaa paremmin. Viiden vuoden kuluttuakaan koulussa ei enää ollut ongelmia aseiden tai huumeiden kanssa, koulun keskeyttämisiltä, erottamisilta ja itsemurhilta oli vältytty kokonaan.

Ruokavaliolla voi siis olla huomattavia vaikutuksia ihmisen käytökseen, mielialaan, tyytyväisyyteen ja elämän laatuun yleensä. Vuonna 2002 brittiläisen David Hide Asthma and Allergy Research Centre-tutkimuslaitoksen tekemässä, 277:lle 3-vuotiaalle lapselle tehdyssä kaksi viikkoa kestäneessä kokeessa todettiin, että jo reippaasti alle elintarvikeviraston lapsille suosittelemien sallittujen väri- ja säilöntäaineiden määrät, joita kokeessa oli lisätty lasten hedelmämehuihin, aiheuttivat ainakin neljännekselle brittilapsista raivokohtauksia, yliaktiivisuutta ja allergiaa.

” Jos kerran lisäaineilla ja roskaruoalla on näin rajuja vaikutuksia pikkulapsiin, nuoriin ja ehdonalaistaan suorittaviin rikoksentekijöihin, kuinka suuri osa ihmisten kokemasta ärtymyksestä, keskittymisvaikeuksista, levottomuudesta, unettomuudesta, suuttumuksesta ja masennuksesta onkaan ruokavalion sanelemaa? Tiede ei tähän osaa vielä vastata. Ruoan vaikutusta henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin ei oteta perinteisissä elintarvikkeiden turvallisuusarvioinneissa huomioon. Eikä näitä vaikutuksia ole toistaiseksi tutkittu myöskään geenimanipuloidun ruoan osalta” kirjoittaa tri. Jeffrey M. Smith.

Hyvällä ravinnolla on elinikää nostava ja jopa sairauksia ennalta ehkäisevä vaikutus. Tästä on tutkimuksia myös vakavia psyykkisiä sairauksia koskien. Tällöin on hyvä käyttää lisänä ravintolisiä ja varsikin omega-3-rasvahappoja. (Kannattaa lukea esim. tri Matti Tolosen kirja Masennuksen hoito ja Joan Mathews Larsonin, PhD. kirja Vapaudu masennuksesta luonnon keinoin. Lootuskirja)

Oikea ravinto on siten tärkeää huomioida sekä yksilölle että yhteiskunnalle tärkeänä vaikuttajana sekä myös tulevia terveydenhoitokustannuksiamme arvioitaessa uudessa terveydenhuoltojärjestemässämme.

4.2.2011 Ja tulihan tähän vahvistusta Lancet-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/02/ruokavalio_saattaa_...

Geenimanipulaatiosta Olli Tammilehdon artikkeli :http://gamma.nic.fi/~otammile/seedsdec.htm

Artikkeli löytyy myös osoitteesta: www.elamakasissamme.blogspot.com

Kouluruoka maistuu, kun sen kanssa saa aitoa maitoa, niinkuin moni meistä aikuisista lapsena vielä sai juoda - vaikkei koulussa, niin kotona kuitenkin.

Tarjosimme 9-vuotiaalle koululaiselle tuoretta täysmaitoa suoraan maatilalta, ja hän sanoi että tämä on parasta maitoa ikinä. Isä totesi että "mukana myös maku".

Jos se maistuu hyvältä, ja sillä on ennekin varmistettu lasten terve kasvu, olisi syytä selitellä miksi näin ei voitaisi toimia edelleenkin.

Lähimaatila voisi toimittaa aamuisin koululle vastalypsetyn maidon, ilman meijerien välikäsiä, eikä edes maksaisi paljon. Lapsille maistuisi.

Sensijaan syksyllä ajetaan läpi lakia joka estää maatilaa myymästä suoraan enempää kuin 7 litraa maitoa per päivä. Kenen etua se sellainen ajaa? Suomalaisen kuluttajan? Suomalaisen tuottajan??

Meidän kyläkoulumme kouluruoka muuttui kummasti paremmaksi ja kumiperunat heivattiin pois, kun perustettiin ruokailuryhmä.
Siinä tietyiltä luokilta on valittu oppilasedustajat, joille sitten muut oppilaat voivat kertoa mielipiteitään. Nämä jäsenet taasen vievät asian eteenpäin, eli ruokailuryhmän kokoukseen.

"Kyllä on pahaa ruokaa!" valitukset ovat vähentyneet huomattavasti.