Linkkejä muualle
Suora linja Suomi express –ohjelman katsojien ja tekijöiden välillä!
Pelisääntöjä maatalousalan opiskeluun.
Kauppojen mainospylväiden koko ärsyttää.
Palokunnassa tanssitaan taas.
Suunnittelevatko esteelliset asianosaiset koulujen lopettamista?
Tutustu myös näihin:
A-tuubi
Ajankohtainen kakkonen
A-Talk
A-Studio
A-Zoom
MOT
Silminnäkijä
Muita linkkejä:
Facebook Suomi express -ryhmä
Miten pärjää petojen kanssa?
Suomen valtio kasvattaa tietoisesti petokantoja, jotta ne säilyvät elinvoimaisena eri puolilla maata. Kuitenkin esimerkiksi susikannan voimistuminen on aiheuttanut ristiriitoja kotieläinvahinkojen lisääntyessä.
Tänä syksynä suurimmat ongelmat susien kanssa on ollut Kuusamossa Kallioluoman paliskunnassa, jossa sudet ovat tappaneet arviolta jopa 450 poroa. Poromies Sauli Pesonen kertoo, että häneltä sudet ovat vieneet kymmeniä poroja.
- Tämä on katastrofi, hän sanoo. Kallioluoman paliskunnan alueella liikkuu parikymmentä sutta, niistä yhdeksän on saatu kaadettua ja lisää kaatolupia haetaan ministeriöstä. Poroisäntä Heikki Härmä sanoo, että petojen aiheuttamiin ongelmiin on puututtava heti kun niitä ilmenee, jotta ongelmat eivät pääse pahenemaan. Nyt tilanne poronhoidon kannalta on kestämätön.
Suomen susikanta on tänä vuonna yllättäen pienentynyt aiemmasta ja syyksi epäillään laajaa salametsästystä. Tunnetun luontokuvaajan Hannu Hautalan mielestä vireillä oleva lakiuudistus petojen salakaadoista annettavien rangaistuksen kiristämisestä on hyvä asia.
Kuusamon Suurpetokeskuksessa uskotaan valistuksen voimaan. Kun ihmiset tietävät enemmän pedoista ja niiden elintavoista, ymmärretään paremmin myös vaatimukset petokantojen säätelystä.
Vaikka pedot aiheuttavat suurta vahinkoa erityisesti porotaloudelle, on niiden merkitys luontomatkailun kannalta yhä tärkeämpi. Luontomatkailuyrittäjä Pekka Veteläinen sanoo, että heille liian suuri karhukanta voin olla ongelma. Riittää kun kuvauspaikalla pyörii puolikymmentä karhua. Olisi mukava jos kuvauspaikoille saataisiin susiakin, yksikin riittää. Suurpedot kiinnostavat matkailijoita ja erityisesti harrastajaluontokuvaajia.
Kerro miten ihminen pärjää yhä suurempien petokantojen kanssa?
Esitysaika
Suomi express Areenassa
Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan
Se on vale ,että haaska totuttaa ihmisen hajuun...metsästäjien kateuteen tämä viittaa ja pahasti.Itse en harrasta haaska kuvausta,mutta olen varma siitä että,Karhu pysyy villinä ja ihmisarkana,vaikka kuinka niitä lampailla ruokitaan.
Luontokuvaaja Lassi Rautiainen piti elävää poroa ruokinta paikalla ja kappas...Karhu pelkäsi elävää poroa,vaikka haaska oli vieressä...(tv:ssä nähty).(lisää L.Rautiaiselta)
Peto hyökkää silloin,kun pakeneminen on mahdoton tai tukossa.
Monesti karhua ei tiedä ja tunne vaikka on kulkenut "vierestä" ohitse.
Eikä Karhua tarvitse pelätä,vaan pitää ääntä,niin ei varmasti näe mitään luonnossa....
Sipoon korpi, Seutulan metsät, Porkkalan metsät ja nuuksion kansallispuisto ovat paikkoja joihin tulisi palauttaa niiden alkuperäinen petokanta. sudet ja karhut sitten ruokitaan haaskoilla. olisi helppo käydä vaikka seutuliikennebussilla käydä katsomassa. olisi ympäristöystävällistä ja hiilijalanjälki taas pienenisi, kun ei tartte ajella autoilla pitkiä matkoja. ruokintaan voitaisiin käyttää lisäksi parastaennen päiväyksen ylittäneet elintarvikkeet, liha- ja kalatuotteet. niitä voisi ripustella ikäänkuin elämyspuiston tapaan jotta eläimet saisivat virikkeitä. samoin voisi pistää vakiia ostoskärryn täyteen lihaa ja sitten eräänlaisella köysiradalla sitä kuljettaa semmoista vauhtia, että susikin saisi saalistusviettinsä tyydytettyä.
Petoja vastaan vuosituhansia käytetyt laumanvartijat ovat erinomainen apu. Rotuja on monia, Suomessa eläintiloilla työskentelee erilaisten eläinten lehmien, lampaiden, hevosten, vuohien, lintujen ja alpakoidenkin vahtina laumanvartijoita. Usealla tilalla on positiivisia kokemuksia koirista, ja ainakin maremmano-abruzzesen käytöstä on kantautunut korviini hyivä uutisia. Itselläni myös nyt harkinnassa sellainen, kun maalle muutto on tulossa vastaan lähikuukausina. Sudet, ilvekset ja karhut ovat pysyneet loitolla, lapset saaneet leikkiä rauhassa omilla kotipihoillaan. Hirvet ja peurat siirtäneet kulukureittejään eikä aitoavahinkoja ole tapahtunut. Laumanvartijoista tämä rotu on työssään kuulemma hyvin vakuuttava. Hyökkäyksiin ei tarvitse ryhtyä kovinkaan helposti, kun maremmano-abruzzese kuulemani mukaan toiminnallaan, haukkumalla, uhkailemalla, leikkiinkutuseleillä jne. pysäyttää pedon toimintamallia, ja näin peto etsii helpomman paikan etsiä evästä itselleen. Koirat ovat perheelleen erittäin luotettavia, ja mitä olen tavannut alueiden ulkopuolella, niin erittäin rauhallisia ja luonteeltaan mukavia...
Miksi ei näitä koiria oteta huomioon enemmän, sillä historiassa ne ovat kuitenkin olleet käytössä tuhansia vuosia niiden omissa maissaan?
Sopusointua luonnon petojen kanssa, ja pysyisi petovahingot kurissa.
Toivon itsekin saavani turvan ja avun kun maalle muutan, kuten jo ovat muutkin koirien omistajat saaneet...
Ihmisiä on liikaa, jos ei muiden petojen kanssa sovita yhdessä asumaan.
Ihminen puolustaa typerän hokeman "ihminen on luomakunnan herra" suojaamana omia humanismiksikin kutsumiaan oikeuksia levittäytyä kaikkialle ja tuhota sieltä itselleen haitalliset eläimet.
Iät ajat on tultu toimeen petojen kanssa, joita luonto on kasvattanut, ei valtio, nyt on vain niin, että meitä ihmispetoja alkaa olla liikaa ja kaikkialla. Luonnossa omassa ympäristössään oleilevien muiden petojen olo käy tukalaksi ja ne etsivät uusia alueita. Törmäyskurssi ihmislajin edustajiin on väistämätön.
Ei mitään peto-ongelmaa ole, jos muistetaan ja tajutaan se yksinkertainen asia, että emme me ihmiset omista yhtään enempää luontoa, kuin Karhut, Sudet, Ilvekset, Ahmat ym. Sitäpaitsi monet isoilla alkukirjaimilla kirjoittamani elainlajitoverit olivat täällä ennen meitä.
Peto-ongelma on ihminen.
Susi kannan kasvu saa kyllä miettimään ,että onko tämä suomen pyhä eläin joka annetaan kasvaa vailla minkälaista rajaa.Kuusamossa Iivaaran alueella vuodesta 2005 se on tehnyt poro kannassa ja poronhoitajien elossa sellaisen loven että pahaa tekee,ne useat hirvet jotka susi on tappanut ja repinyt näinä muutamana vuotena on pieni harmi vaikka aktiivi metsästyksen harrastaja olenkin.Pohjois-karjalassa jossa hukka on ollut riesana kolmatta vuosikymmentä sanovat että olkoon karhuja sata kertanen määrä mutta hukkaa ei kaipaa kukaan,koralla metsästävänä olen tietoinen joka päiväisestä vaarasta ja olen sen hyväksynyt ,mutta syrjä seudun elinkeinot onko niitä pakko tuhota tälläisellä päättäjien susi vouhotuksella ja peto myönteisellä ajattelulla,ajatelkaa ,ihan tosi,ajatelkaa,olenpa joskus ajatellut että pessiytyspä tämä parikymmen päinen susi lauma kirkonkylän valoladuille" turistien iloksi".
Ei petokanta ole suuri. Media lietsoo petovihaa suurentelemalla petojen määrää ja lööpeissään tekee jokaisesta havianosta nk. häirikkö pedon.
Petoeläimet ovat tottuneet ihmisiin.
Haasakanpito tulisi kieltää näiltä ns. elämysmatkojen tuottajilta.
Jos karhuja syötetään haaskalla eläiten raadoilla ja sitten turistit kuvaavat niitä piilokojuista, niin karhut tottuvat ihmisiin ja heidän tarjoamiin antimiin. Karhut opetetaan näin vierailemaan jäteastioilla ja asumuksilla.