Emmin päiväkirja

12.9.2008
Olen ollut nyt täällä Peuramaalla reilu viikon verran, ensimmäisen viikon ratsastimme ja tutustuimme toisiimme. Olemme tulleet erittäin hyvin toimeen kaikkien nuorien kesken ja hevoset ovat kilttejä. Sain parikseni Nipan ja hän saapui tänne maanantaina. Ensimmäinen treeni sujui ihan hyvin ja Nipa oli erittäin innoissaan, mutta harmikseni huomasin että hevosemme alkoi käydä kuumana. Pyysin tallimestariamme ratsastamaan ja päädyimme siihen tulokseen, ettei Hemmo ole sopiva tähän tehtävään. Seuraavalla tunnilla meillä oli eri hevonen ja Nipa kehittyi erittäin hyvin.
Keskiviikkona meillä oli aamulla aikaa treenailla ja saimme taas uuden hevosen käyttöömme. Rina käyttäytyi erittäin nätisti ja kaikki maasta käsin tehdyt harjoitteet menivät hyvin. Selkäännousussa Nipa ei pysynyt millään selässä, vaan tippui selälleen ja satutti itsensä pahasti. Hän valitteli kättään ja kutsuimme ambulanssin. Minulla on erittäin kurja fiilis tapahtuman takia, mutta eiköhän tämä tästä!

20.9.2008
Pitkän jännityksen jälkeen sain kuulla uuden parin löytyneen. Sain huippu-urheilijan, uimari Matti Rajakylän. Maanantaina tapasimme ensimmäisen kerran ja treenit alkoivat heti kovaa vauhtia, sillä olimme jo viikon muita jäljessä. Jouduimme tukiopetukseen ja jo keskiviikkona oli ensimmäinen kilpailu. Kisa meni meidän tasoomme nähden ihan hyvin, mutta olimme selvästi huonompia tasapainossa, istunnassa ja perusavuissa. Jouduimme karsintaan Markuksen ja Sadun kanssa, mutta onneksemme saimme jatkaa vielä kisaa. Viikolta jäi mukava olo, mutta paljon on työtä edessä, jotta saamme vielä muut kiinni.

27.9.2008
Kolmas viikko alkoi ihan hyvin, jouduimme taas tukiopetukseen, mutta se oli vain hyvästä. Tiistaina meille nuorille oli järjestetty kilpailu, jonka palkintona oli Mikon yksityistunti. Menimme ajamaan cartingia ja se oli aivan superhauskaa, varsinkin kun en ollut ennen ajanut. Voitin kisan ja palkintotunti oli todella kehittävä. Keskiviikon kisa meni meidän osalta oletettua paremmin ja voitimme koko kisan. Tämä viikko antoi voimia tulevaan ja intoa treenata lisää ja lisää.

4.10.2008
Neljäs viikko alkoi aika rauhallisesti, tiistaina meille oli järjestetty taas kilpailu minkä palkintona oli Kyran yksityistunti. Menimme Mäkelänrinteeseen uimaan ja taas muistui mieleen kuinka huono on uimaan.. Kiku voitti kisan ja pääsi tunnille.
Kyra piti myös julkkiksille tunnin ja Matti sai monia ahaa elämyksiä ja uusia neuvoja. Harmittavasti hänellä oli ongelmia Donin kanssa ja keskiviikkoaamuna hän vaihtoi vielä takaisin tuttuun ja turvalliseen pappaan. Vastoinkäymiset jatkuivat, kisaverryttelyssä MG alkoi ontua ja Matti joutui ratsastamaan radan Vipellä. Onneksi kaikki meni hyvin ja voitimme kisan. Kukaan ei onneksi tippunut kisasta vaan naiset saivat vielä uuden mahdollisuuden

11.10.2008
Saimme Matille uuden hevosen, tamman nimeltä Mambu. Pari löysi heti yhteisen sävelen ja treenit meni tosi hyvin, kerrankin sain vain katsella ja olla stressaamatta! Tiistaina menimme puntille Kiken kanssa ja voitin Piian yksityistunnin. Tunti meni ihan ok, mutta Rina oli hieman hankala ja jännittynyt jonka vuoksi osa hypyistä meni mönkään. Mutta loppu fiilis oli hyvä ja sain hyviä neuvoja. Keskiviikko aamuna oli Mikon tunti julkkiksille ja he treenasivat kisarataa, treeni meni super hyvin ja Matti ratsasti parhaan uusinta-ajan. Lähdimme hyvällä fiiliksellä kisaan ja Matti teki viidennen esteen jälkeen aloittelijan virheen.. Hän lensi kaarteessa selästä ja tulos oli hylätty, jouduimme pudotukseen Kallen ja Merkun kanssa. Olin aivan shokissa, miten voi olla mahdollista että olemme taas pudotuksessa.. Tuntui kuin olisi ollut pahassa unessa ja koko ajan toivoi että heräisi. Jostain ihme syystä tuomarit armahtivat meidät ja pääsimme jatkoon! Saimme viimeisen mahdollisuuden ja ansaitun paluun maan pinnalle..

18.10.2008
Julkuilla viikko alkoi ihan mukavasti normaaleilla treeneillä, mutta meillä oli poikkeuksena myös Mikon tunteja, sillä keskiviikon kisaan osallistuisivat molemmat. Arvoimme hevoset ja sain Kamu-neitosen, treenit sujuivat ihan hyvin alkujännityksen jälkeen. Harmittavasti Viivi tippui taas Vipen selästä ja Kallen vaihtoi siihen, mutta huono onni jatkui ja Kalle tippui suoraan vasemman käden päälle ja peli loppui siihen... Onneksi Merkku sai kumminkin uuden mahdollisuuden, sillä Kike vaihtoi hänen parikseen ja päätettiin, että keskiviikon kisassa menisimme vain me nuoret. Jännitys oli aivan mieletön ja stressi iski kun saavuimme veryttelyyn ja kamu poukkoili ympäriinsä. Onneksi Minna tuli apuun ja sai meidät molemmat rauhoittumaan, lähdin radalle viimeisenä ja kaikki meni hyvin, Kamu oli tykki ja finaalipaikka varmistui! Siitä jäi aivan mieletön fiilis ja halu treenata mahdollisimman paljon ennen finaalia!

25.10.2008
Viimeisen karsinnan jälkeen oli kahden viikon treenaus edessä ennen finaalia. Minna opetti meitä kaikkia ja vaihtelimme Kikun kanssa hevosia. Viimeisen viikon treenit menivät osaltani aika huonosti, sillä mietin ihan liikaa finaalia ja ihmisten mielipiteitä... Mutta onneksi keskiviikon Hartwall areenan treeni meni hyvin ja hevoset olivat supernätisti! Viimeiset tunnit ja muutto lauantaina areenalle, hoidimme hevoset ja katsoimme huippu ratsastusta. Sunnuntaina se kohtalon päivä koitti, laitoimme hevosia kuntoon ja kädet vain tärisivät, syke oli varmaan 200 ;)

Areenalla oli aivan mieletön fiilis, 7000 katsojaa kannustamassa ja rakkaat ystävät olivat paikalla. Ensin ratsasti Matti, olin mielettömän ylpeä hänestä! Rata oli siisti ja rauhallinen. Viivi tiputti yhden ja Kiku ratsasti hienosti nollat. Oli pelottava nousta Rinan selkään ja mennä suoraan radalle tietäen että pitää mennä kovaa ja puhtaasti. En muista kunnolla rataani, sitä fiilistä ei osaa selittää, kuinka paineet ovat kovat ja ihmiset tuijottavat vain sinua :) Menin aivan liian kovaa ja en ehtinyt miettiä yhtään lähestymisiä tms. mutta tuossa tilanteessa ei ollut muita vaihtoehtoja kuin mennä täysillä ja ottaa riskejä! Yksi puomi putosi vauhdin takia mutta se ei haitannut kun virheet muutettiin sekunneiksi. Voitin Rinan ja en ole vieläkään oikein sisäistänyt sitä :)

Nyt minulla on hevonen josta olen ikäni haaveillut ja aion tehdä paljon töitä jotta edistymme ja pääsemme hyvin tuloksin kisoissa maaliin. Nyt alan kerätä rahaa etten ole vuoden päästä pulassa, mutta onneksi siihen on vielä pitkä aika.

Haluan vielä kiittää kaikkia minua tukeneita ihmisiä ja kannustajia! Arvostan sitä ja tulen aina muistamaan tämän ohjelman elämäni mielenkiintoisimpana kokemuksena! Rinalla ja minulla alkaa nyt uusi elämä josta molemmat yrittävät nauttia täysillä! Haluan vielä viimeiseksi muistuttaa teitä että jaksoja kuvataan monta tuntia eikä telkkari anna aina ihan oikeata kuvaa eli kannattaa aina pienen kysymysmerkin kanssa suhtautua siihen mitä olemme tehneet ja opettaneet :)

Hyvää talven odotusta kaikille!
<3 Emmi & Rina