Hirveimpien kirjakuolemien top 10

Luet kirjaa kauniina kesäpäivänä. Pihakeinun katos antaa sen verran varjoa, että lukeminen onnistuu porottavasta auringosta huolimatta. On jännittävä kohtaus menossa. Sivut kääntyvät nopealla tahdilla, sillä sinun on pakko saada tietää miten tilanne ratkeaa. Lempihahmosi taistelee henkensä edestä. Hän joutuu alakynteen, eivätkä voittomahdollisuudet ole huimat.. Luet rivejä eteenpäin, mutta samalla haluaisit hidastaa, koska tästä selviäminen olisi ihme. Sitten se tapahtuu. Kirjailija on päättänyt riistää sinulta rakkaan ystävän, perheenjäsenen, ihastuksen kohteen, parhaan kaverin. Lempihahmosi kuolee. Kirjaimet paperilla lyövät sydämeesi pienen reiän. Lempihahmosi ei ole vain kuollut, vaan tapettu. Kirjailija on tappanut hahmon.

Miksi kirjojen hahmoja täytyy tappaa pois?
Kirjailijoiden on tehtävä mitä he kokevat kirjalle ja juonelle parhaaksi, ja minäkin ymmärrän, ettei sellaista kirjaa, jossa kaikki eläisivät onnellisina, terveinä ja kuolemattomina jaksaisi kovin moni lukea. Jännitystä ja draamaa tarvitaan aina. Mutta eikö olekin ärsyttävää, kun joutuu sanomaan lempihahmolleen hyvästit? Eikä sen aina tarvitse edes olla se lemppari. Välillä pelkkien "turhienkin" sivuhahmojen pois tappaminen tuntuu karulta. 

Seitsemään kirjaan mahtuu monta sydäntä särkevää kuolemaa. Ei siis ole ihme, että Harry Potter-kirjasarjasta löytyy top 10 kamalinta ja itkettävintä kirjakuolemaa!

Top 10 hirveimmät kirjakuolemat
10. ja 9. Listan perää pitävät Lily ja James Potter, Harryn vanhemmat. Heidän kuolemaansa joutuu suremaan koko kirjasarjan ajan Harryn kohdatessa velhomaailman ja sen karuuden orpona.

8. ja 7. paikan ottavat listalta Remus Lupin ja Nymfadora Tonks. He kuolevat kumpikin viimeisessä taistelussa Voldemortia vastaan ja heidän ainoa lapsensa, joka sattuu olemaan Harryn kummipoika, jää orvoksi! Eikö yksi orpo per kirjasarja riittäisi? Miksi tehdä Harryn kummipojasta samalla tavalla orpo kuin Harrysta itsestään?

6. listassa on Dobby! Toisesta kirjasta lähtien mukana seikkailleelle ja Harryn monta kertaa pelastaneelle kotitontulle joudutaan jättämään hyvästit ja voin kertoa, että sitä lukiessa ei ollut itku kaukana..

5. Fred, toinen puolisko sydäntälämmittävistä ja hulvattomista kaksosista. Mitä muuta voi sanoa. Kamalinta Fredin kuolemassa on se, että toinen kaksonen, George, joutuu elämään ilman parasta ystäväänsä ja toista puoltaan. Miten sellainen edes onnistuu?

4. Sirius Musta. Kuka muka ei itkenyt kun kesken kamppailun kuolonsyöjiä vastaan Sirius vain yhtäkkiä kuolee ja noin vain on pois kirjasarjasta?! Sirius on yksi kaikkien aikojen lempihahmoistani ja Harryn kummisetänä lähin asia, mitä Harryllä on koskaan ollut vanhempaa. Eikö riittänyt tappaa Harryn oikeat vanhemmat? Pitikö vielä tappaa häneltä rakas isähahmokin?

3. listassa on Tylypahkan rakastetuin rehtori Dumbledore. Tätä kuolemaa ei voinut uskoa todeksi kun sen ensimmäistä kertaa luki kirjan riveiltä. Dumbledore tuntuu niin voittamattomalta ja mahtavalta velholta, että hänen kuolemansa todellakin teki maailmasta hirveämmän paikan.

2. Severus Kalkaros. Tämä Tylypahkan opettaja on ottanut Harryn silmätikukseen ja hän saa veren kiehuman kirjassa jos toisessa. Mutta sitten viimeisessä kirjassa paljastuu huikein juonenkäänne ikinä ja Kalkaroksen kuolema saa ansaitusti kakkospaikan tällä listalla! Jos et tiedä mistä puhun, lue kirja äkkiä!

1. Hedwig. Vielä hirveämpää, kuin ihmisten kuolemat, on kun eläimet kuolevat. Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että vollotin silmät päästäni, kun Harryn valkea lemmikkipöllö sai Harrylle tarkoitetun kirouksen ja kuoli siihen paikkaan. Hirveämmän kuolemasta teki se, että se oli lyhyt ja nopea eikä sitä ehtinyt surra kunnolla, kun jatkettiin jo eteenpäin!

Siinä olivat kamalimpia kirjakuolemia ja täytyy sanoa, että sydäntä riistää. Lista on jo nyt pitkä, mutta siinä ei ole edes kaikki! Keitä sinä olet jäänyt kaipaamaan Harry Potter kirjoista tai muista kirjoista, joissa hahmoja on tapettu pois?

Onneksi kirjoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että vaikka hahmot kuolevat ja pysyvät kuolleina kirjan edetessä, voi tekstissä aina palata taaksepäin tai aloittaa kirjojen lukemisen alusta. Kirjojen hahmot eivät siis koskaan oikeastaan kokonaan kuole.