Yksi tarina, monta tulkintaa
Oletko joskus katsonut elokuvan, jossa ei ollut kirjasi lempikohtausta? Entä elokuvan jossa oli silmään pistäviä virheitä kirjaan nähden? Mitä jos tarinan loppu ei olekaan se mitä olet lukenut? Myönnän itse pari kertaa tarkistaneeni elokuvan jälkeen kirjan kannen ja miettinyt, katsoinhan varmasti oikean elokuvan?
Paljon sivuja, vähän aikaa
Kirjat ovat pitkiä ja niitä voi lukea pätkissä. Elokuva kestää kuitenkin keskimäärin kaksi tuntia ja se katsotaan yleensä kerralla alusta loppuun. Koko kirjaa ei elokuvaan pystytä kokoamaan, joten joitain kohtauksia on syytä karsia. Mutta mitä jos jokin merkittävä kohtaus jää pois?
Harry Potter ja liekehtivä pikari -kirja alkaa Harryn herätessä Dursleyn luota. Elokuvassa ei kuitenkaan mainita koko Dursleyn perhettä tai siellä tapahtuneita asioita. Tämä oli mielestäni sääli, sillä Dursleyn perhe on ollut mukana jokaisessa kirjassa ja on sillä tavoin oleellinen osa Harry Potterin tarinaa. Dursleyn perhe toi kirjaa lukiessa aina pienen hymyn huulille. Elokuvan tekijät saavat kuitenkin anteeksi. Lopputulos oli toimiva, niin kuin aina.
Turha hahmo?
Kirjassa muistat lukeneesi henkilöstä, mutta elokuvassa henkilöä ei näy eikä kuulu. Pienen roolin kohdalla vaikutus ei juoneen nähden ole mullistava, mutta se jää ainakin minua häiritsemään. Miksei häntä voinut ottaa mukaan elokuvaan?
Nälkäpelin Matkijanärhi-kirjassa pormestarin tyttö Madge, ojentaa Katnikselle matkijanärhi-rintaneulan muistoksi vyöhykkeestä 12. Madgea ei kuitenkaan näy koko elokuvassa. Mielestäni tämä oli kaunis ele ja hahmo olisi pitänyt olla elokuvassa, vaikkei suuresti vaikutakaan juoneen.
Vaihdoksen motiivi hukassa
Elokuvissa on paljon inhimillisiä huolimattomuusvirheitä, sekä aikaa säästäviä pieniä juonen muutoksia. On kuitenkin asioita joiden muuttamiselle ei ole mitään järkevää syytä.
Stephen Kingin kirjassa Hohto esiintyy usein huoneen numero 217. Elokuvassa huoneen numero on kuitenkin 237. Huone on merkittävässä asiassa, mutta ei kai numerolla pitäisi olla mitään väliä? Huoneen tärkeys ja numeron hokeminen toistuu kuitenkin niin monta kertaa, että numeron vaihdos on erittäin häiritsevä.
Eikö sitä ole muka huomattu?
Olen katsonut elokuvan Aamiainen Tiffanylla monta vuotta sitten. Koko tämän ajan olen elänyt siinä uskossa, että tarinan loppu on ollut perinteisen kliseinen. Paul ja Holly saavat onnellisena toisensa. Eräs kaverini sattui kuitenkin huomauttamaan, että kirjassa loppu on päinvastainen. En ollut uskoa korviani, joten päätin lukea kirjan. Kirjan lopussa Holly katoaa, joten elokuvan loppu on täysin käänteinen. Päätös muuttaa koko tarinan juonen. Eikö elokuville osata tehdä surullisia loppuja?
Millaiset kirjan ja elokuvan erot sinulla ovat jääneet mieleen?