"När jag fick telefonsamtalet att jag hade fått arbetsplatsen på YLE var jag alldeles extasisk. Jag funderade mycket på vad i hela friden jag skulle få göra där på Radio X3M. Jag menar, de talar ju i radio och så, men vad ska jag, inte ens myndig, göra?
Min närmaste gissning var att jag skulle få skriva artiklar till webben.

Men när jag kom hit, helt öppen för allt, visade det sig att jag skulle göra mycket, mycket mer! De hade mig att ringa intervjuer och jag, som varit skrämd för att ringa främmande mänskor per telefon, var helt sjukt nervös inför den första intervjun jag skulle göra. Hjärtat bultade...

Men första intervjun gick strålande. Ganska snart fick jag en teknik och de följande samtalen löpte ganska smort. Men att sitta i en liten koppi i flera timmar var trots allt ganska lamt. Som tur fixade mina kollegor att jag skulle få gå ut och göra en juttu, ett case som skulle talas om i radion. Den första in real life intervjun skulle ske med Anders Ingman och jag var nervös då jag skulle intervjua honom om deras guldhäst i deras stall. Intervjun blev ganska awkward, men idag sändes den och jag var nöjd över mig själv sist och slutligen.

Min andra in real life intervju gick superb och det blev mycket mer naturligt och smooth.

Nu har min skräck för att ringa främmande personen pyst bort och jag är mycket mer självsäker i mig själv runt andra mänskor.

Härlig porukka här på Radio X3M!

Ja sama suomeksi :D"

Rebecca Nordman työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Yle X3M:llä.

"Ensimmäinen viikko Ylen siistinä on nyt takana, enkä vieläkään oikein ole sisäistänyt sitä että ylipäätänsä olen kesätöissä. Aika on mennyt sen verran siivillä, kun tekemistä on ollut. Näin pintaraapaisua Ylelle tehneenä ilmapiiri vaikuttaa mukavalta. Olen melkein ollut yllättynyt siitä kuinka jokainen ihminen tuntuu tervehtivän ja jää juttelemaan mielellään. Apua löytyy kaikkeen, kunhan sitä kysyy.

Alkuun olemme lähinnä työparini Ilonan kanssa suunnitelleet haastatteluja, sopineet kuvauksia ja yrittäneet sisäistää kampanjaa, jonka parissa työskentelemme – unohtamattakaan pieniä tappeluitamme tekniikan kanssa. Olemme ehtineet tutustua moniin ihmisiin, sekä viettämään aikaa kiitettävän paljon sähköposteja kirjoitellessa. Liikaa työtä ei ole, ja rentous heijastuu kaikkeen tekemiseen.

Tänään kävimme ensimmäisellä 'kenttäreissullamme', vilkaisemassa minkälaista menoa löytyisi Vastuullinen kesäduuni –kampanjan rekrytointitilaisuudessa. Ensimmäiseksi haastatteluksi aloitimme vaatimattomasti Jani Toivolan kanssa. Sen, ja muutaman muun tänään tekemämme haastattelun pohjalta sanoisin että kunhan pääsemme vauhtiin, ja oikeasti kuvaamaan niin siitä riemu pääsee vasta alkamaan kunnolla. Seuraavien parin viikon aikana tulemmekin kiitämään ympäri pääkaupunkiseutua kuvausten perässä!"

Aada Harju työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Nuorille nyt! -projektissa.

"Voi juuteri… Ensimmäinen viikko täällä Ylen Elävässä arkistossa on vierähtänyt kerta kaikkiaan liian nopeasti. Toinen viikko enää edessä, ja sitten uhkaa siirto Etusivulle ja Yle Areenaan. Eihän tässä ajassa saa mitään aikaan! Yhden artikkelin olen saanut julkaistua, liian monta on vielä tekeillä. Viihtyisin hyvin koko neliviikkoisen ajan täällä arkistossa. Noh, ikävä kyllä asia ei ole minun päätettävissäni. Ei kai tässä auta kuin kärvistellä. No ei sentään. Mutta kuitenkin.

Mitä työntekoon tulee, niin tämä on kyllä ollut erityisen mukavaa ja mielenkiintoista. Toisin sanoen pidän duunista enemmän kuin paljon. Aluksi kun istui tähän työpöydän ääreen ja laittoi koneen tulille, oli vähän sellainen olo, että mitähän ihmettä täällä nyt sitten pitäisi tehdä. Artikkelit kun pitää ideoida alusta alkaen itse. Tuntui hetken siltä, että sopisin paremmin uutisiin, siellä kun olisi määrätty aihe mistä kirjoittaa. Mikäli siellä siis saa kirjoittaa artikkeleita/juttuja/uutisia/mitä ikinä lienevätkään. En ole ollut muihin siisteihin kesäduunareihin missään tapauksessa liikaa yhteyksissä, joten en tiedä. Noniin, takaisin työn mielekkyyteen. Kun erilaisten ohjelmien käyttö alkoi pikkuhiljaa valjeta (meni siihen se pari päivää kyllä), alkoi homma tuntua jo huomattavasti simppelimmältä. Nyt kun noita arkistoja on oikein kunnolla päässyt tonkimaan, pää suorastaan pursuaa juttuideoita. Kaikkea vaan ei millään ehdi tekemään. Suostuisivatkohan, jos anoisin työsuhteen jatkamista heinäkuulle?

Kun sain kuulla tulevani Elävään arkistoon mietin hetken, että mitähän ihmettä täällä nyt sitten tehtäisiin. Olin käyttänyt Elävää arkistoa häviävän vähän (tai itse asiassa vieläkin vähemmän, jos ihan rehellisiä ollaan), eikä minulla ollut harmainta aavistustakaan siitä miten homma täällä toimii. Viettäisinkö kuukauden jossain harmaassa ja tunkkaisessa kellarissa ajan hapristamien filminauhojen ynnä muiden seurassa? Joutuisinko pölyttämään mappeja? Vai kenties mapittamaan pölyjä? Noh, voin sanoa, että työ ei vastannut näitä (kenties hieman kärjistettyjä) ennakko-odotuksia. En ole joutunut mapittamaan enkä pölyttämään mitään. En myöskään ole joutunut itse pölyyntymään missään homeisessa filmikellarissa. Elävä arkisto on kuin mikä tahansa muukin toimitus. Avokonttori (tässä tapauksessa aika pieni sellainen), jossa porukka istuu ja naputtelee tietokoneilla. En osaa sanoa, miten tämä eroaisi vaikkapa jonkun kuukausittain ilmestyvän aikakausilehden toimituksesta. Paitsi että heillä on deadline, meillä ei. Hähää!

Työporukka on ottanut meidät kaksi siistiä kesäduunaria hyvin vastaan. Mitään jupinaa suuntaan tai toiseen en ole kuullut, kaikki ovat olleet hyvin ystävällisiä ja mukavia. Ja tietysti avuliaita. Välillä ehkä itseä hävettää kun pitää ravata koko ajan kyselemässä yhtä sun toista, kun ei ole talon tavoista selvillä. Eikä oikeastaan mistään muustakaan. Siis kerta kaikkiaan yhtään mistään. Noh, toivottavasti en ole pahasti häirinnyt vakituisten ihmisten työntekoa…

Osaan mainita työstä yhden huonon puolen. Nimittäin sellaisen asian kuin tekijänoikeudet. Ne rajoittavat eivät vain paljon vaan hyvin paljon erilaisten klippien julkaisemista ninternätin ihmeelliseen maailmaan. Tässä pari päivää taaksepäin kaivoin arkistoja pari tuntia, ennen kuin löysin sellaisen klipin, jonka saa varmasti julkaista. Ja kun näitä sääntöjä ja vääntöjä on niin järjettömän paljon, että ei näitä voi kukaan osata ulkoa! Toki näitä ei kai voi olettaa osaavansa ihan viikon harjoittelulla, mutta silti niitä on liikaa. Elävän arkiston oppaan lopussa on vaatimaton 17 sivun 'muistio' tekijänoikeussotkuista. Ei niitä ymmärrä Erkkikään! Olisi muuten kiva nähdä missä se Erkki… noniin. Noh, kolikolla on aina kääntöpuolensa. Olisihan tämä ihan liian helppoa, jos kaiken saisi suoraan tuutata nettiin sen kummempia miettimättä. Vähän haastetta elämään.

Teille tuleville siisteille kesäduunareille, jotka luette tätä blogia juuri tällä(kin) hetkellä, voin sanoa Elävän Arkiston puolesta: Tämä on todellakin siisti (sisä)kesäduuni. Toimitus on pieni, ja täällä on erittäin leppoisa ja rauhallinen tunnelma, ja työ on oikeasti mielenkiintoista. Arkistoissa on vaikka mitä kaikkea, joten tekemisestä ei tule pulaa. Joten kun Ulla Ervo ilmoittaa sinulle puhelimitse, että sinut on valittu ja sijoitetaan Elävään arkistoon, älä masennu. Päinvastoin; innostu!"

Jesperi Lauhio työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Ylen Elävässä arkistossa.

Koska siistien kesäduunareiden ensimmäinen työviikko alkaa pian olemaan pulkassa, ajattelimme käydä moikkaamassa heitä ja kyselemässä ensimmäisen työviikon tunnelmia. Koska työskenteleminen Yleisradiolla on joustavaa ja tapahtumarikasta, emme saaneet käsiimme kaikkia kesäduunareita, mutta tässä osan kuulumisia ensimmäisiltä työpäiviltä.

Iiris Karhama, Yle Puhe

Iiris työskentelee Yle Puheella työparinsa Kaarlo Kulmasen kanssa. He ovat ensimmäisten työpäivien aikana päässeet tekemään esimerkiksi gallupeja, joita Iiris on tänään editoimassa. Toinen gallupeista tulee ulos Yle Puheelta perjantaina ja toinen maanantaina. Iiriksestä työskenteleminen Ylellä on ollut todella kivaa.



Toivo Huhtaniska & Mira Ala-Kantti, Summeri

Toivo ja Mira ovat päässeet tekemään lyhyessä ajassa paljon erilaisia juttuja. Mieleenpainuneimmaksi asiaksi Mira nimeää eilen eläinkaupasta Summerin lähetystä varten ostamansa heinäsirkat, jotka oli tarkoitettu syötäväksi. Mira on osallistumassa myös tänään Summerin kuvauksiin, kun taas Toivo on moderoinut Summerin IRC-galleriassa olevia tunnuksia.



Jesperi Lauhio, Elävä arkisto

Elävässä arkistossa työskentelevän Jesperin päivä on kulunut hänen harrastustaan miekkailua käsittelevän jutun parissa. Suurin osa hänen viikostaan on mennyt työssä tarvittavien ohjelmien ja asioiden opettelemisessa.



Konsta Kivistö, Ylex

Ylex:llä työskentelevä Konsta odotti vielä työaikansa alkamista ja sitä, että hänen työparinsa Juho saapuisi paikalle. Pojat olivat päässeet viikon aikana etsimään tietoa artisteista, biiseistä ja kesätapahtumista, sekä harjoittelemaan radiolähetyksen tekoa ylimääräisessä studiossa. Konstan tämänpäiväisiin tehtäviin kuului esimerkiksi viikonloppuna kuultavan kuulijakilpailun kysymyksien keksiminen.



Tuomas Kangas & Lara Yildirim, Yle Klassinen musiikki

Tuomas ja Lara olivat yhtä mieltä siitä, että ei ole parempaa kesätyöpaikkaa kuin Yle. Kaksikon tämänaamuisiin työtehtäviin kuului Klassisen musiikin digitaaliseen muotoon muutetun kasettiarkiston hävittäminen. Tämän lisäksi he olivat tehneet alkuviikolla gallupin sekä osallistuneet muihin tehtäviin.



Rebecca Nordman, X3M

Yle X3M:llä työskentelevän Rebeccan työtehtäviin on kuulunut muun muassa editoiminen ja haastatteluiden tekeminen. Tänään hän on haastattelemassa suomalaista golfammattilaista Mikko Ilosta. Hänen työparinsa Kitty oli kaupungilla tekemässä gallupia.



Krista Määttä & Fatima Salah, Yle Armi

Ylen arkistoissa työskentelevien Kristan ja Fatiman työtehtäviin on kuulunut vanhojen negatiivien säilöminen kestävämpiin olosuhteisiin. Tytöt ovat vaihtamassa pian työpistettään toiseen osaan arkistoja.

"Nyt on takana sitten kolme kesätyöpäivää Ylen siistinä kesäduunarina ja työ on nimensä mukaisesti siistiä. Teen töitä Krista-nimisen siistin kesäduunarin kanssa ja meidän työohjaajana toimii arkistotoimittaja Eila Haikarainen. Yle Armi on valokuvausarkisto jossa säilytetään vanhoja valokuvia eri muodoissa. Meidän käsittelemät kuvat ovat vanhoja lasinegatiiveja 50-luvun suomalaisnäyttelijöistä. Näyttelijät eivät olleet minulle ennestään tuttuja, mutta olen jo näiden kolmen päivän aikana oppinut tunnistamaan osan. Työtehtävänämme on paketoida negatiivit uusiin paketteihin joissa ne säilyvät hyväkuntoisina pitkään. Työmme vaatii tarkkuutta ja meidän siisti ohjaajamme varmistaa, että teemme tarkkaa jälkeä."

Fatima Salah työskentelee kesäkuun ajan Ylen siistinä kesäduunarina Ylen arkisto-, medianhallinta- ja informaatiopalveluissa eli Armissa.