Jos sinulle on kertynyt muutama ylimääräinen vatsamakkara vyötärön tienoille, niin älä suotta huolestu. Optiossa nimittäin kerrotaan, että vika ei ole ollenkaan sinun vaan tähtikuvioiden.

"Yhä harvemmalla ihmisellä arjen tähtikuviot ovat asettuneet siten, että hän kykenee välttämään merkittävän ylipainon."

Aristoteleen kantapään Fraasirikostuomioistuin lähettää tänään terveisiä Ouluun, koska Kalevan musiikkiarvostelijan ansiosta tuomioistuimen henkilökunta pääsee juhlistamaan Wolfgang Amadeus Mozartin 250-vuotisjuhlia.

Syntymäpäivää vietettiin taannoin Oulussakin, joten lauantaina 28. tammikuuta Kaleva-lehti raportoi konsertista elävästi otsikolla ”Kuulamiehen konsertti”.

Kauneus- ja terveyslehden internetsivut ilahduttavat kaikkia ryppyjä pelkääviä noin 30-vuotiaita kansalaisia. Ikärypyt alkavat vallata alaa vasta 40 ikävuoden jälkeen. Sitä ennen voit käyttää, harakanvarpaista silmäkulmissa, ”niinistöistä” otsan tienoilla tai kulmakarvojen väliin asettuvista ”sibeliuksista”, nimeä ilmejuonne.

Näin Runebergin päivän tietämillä on paikallaan kunnioittaa kansallisrunoilijamme maineikasta tuotantoa ja yrittää löytää tuore käyttökelpoinen sitaatti hänen laajasta tuotannostaan.

Runebergiä ei aina siteerata kovin tietoisesti, mutta kukapa ei olisi joskus lainannut refleksinomaisesti Maamme-laulua kommentoimalla talousuutisia lauseella ”on maamme köyhä, siksi jää”.

Melko yleinen, joskin hieman kirjallista sävyä puheeseen tuova lainaus on Vänrikki Stoolin alussa, jossa sotakirjallisuuteen innostuva ylioppilas-minä lausahtaa ”luin rivin, luin kaks´, vereni tunsin kuumemmaks”. ”Jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin” on niin ikään aina ajankohtainen lainaus ja lieneepä moni meistä käyttänyt jotain variaatiota luonnehdinnasta ”ne korutont´on kertomaa” tietämättä, että puhuu vanhan vänrikin suulla.

Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on YLE Radio 1:n hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Ohjelmassa selvitetään kiinnostavien vieraiden ja kuuntelijoiden kanssa, mistä sanonnat tulevat ja mihin ne menevät. Keskustele ja kommentoi!

Aristoteleen kantapää odottaa sinunkin vihjettäsi Viikon sitaatiksi, Viikon sitaattivihjeeksi ja/tai Viikon fraasirikokseksi. Koetetaan yhdessä selvittää, mitä ihmiset ympärillämme oikein yrittävät sanoa ja kirjoittaa! Vaikka se ei aina helppoa olekaan!

Kuuntele internetistä
Paitsi radiolähetyksestä, Aristoteleen kantapäätä on mahdollista kuunnella myös internetistä. Kommentoi ja anna palautetta. Voit myös ladata vaikka kaikki ohjelmat omaan mp3-soittimeesi! Tilaa Aristoteleen kantapää podcast-vastaanottimeesi!

Viikon sitaatti
Mojova ja kaikin puolin ansiokas kielenkäytön uroteko viikon varrelta. Tätä hokee mielellään kavereilleenkin! Lähetä meille vihje Viikon sitaatiksi! Kerro vinkkisi täällä!

Viikon fraasirikos
Silmiinpistävä sammakko viikon varrelta. Erehdyttää lukijansa tai kuulijansa ja aiheuttaa huimausta. Viikon fraasirikoksen tekijät nostetaan häpeäpaaluun! Ilmianna fraasirikolliset!

Viikon sitaattivihje
Aristoteleen kantapää antaa viikoittain kuulijoilleen huolella valitun sitaattivihjeen sitaatista. Viikon sitaatin käyttöä kannattaa suosia ja harjoittaa, koska se sulostuttaa maailmaa ja parantaa elämänlaatua.

Lähetä vinkkisi sähköpostitse aristoteles (ät) yle.fi tai kirjoita se suoraan näille sivuille!

Voit myös tilata Viikon sitaattivihjeen kännykkääsi!

Aristoteleen kantapäällä on ilo julkaista blogissaan puhetaitoa eli retoriikkaa käsittelevä esitelmä, jonka tämänviikkoinen vieraamme kansanedustaja Kimmo Kiljunen piti Tieteen päivillä vuonna 2005. Tai oikeastaan kyseessä on esitelmän jälkikäteen kasattu runko, koska Kiljunen puhui puheensa tyypilliseen tapaansa ilman papereita.

Etenkin esitelmän loppupuolen lista retorisista tehokeinoista auttaa seuraamaan poliittisia keskusteluja aivan eri tavalla kuin ennen.

Ja jokaiselle poliitikonalulle esitelmä on mainio ohjeisto, miten välttää selkeimpiä virheitä. Joten siitä vaan väittelemään ja palopuheita pitämään kokeneen parlamentaarikon neuvojen avustuksella!

Aristoteleen kantapää on vastaanottanut seuraavan kirjeen:

"Hyvä Aristoteles!

Lukiossa äidinkielen opettajani kehotti oppilaitaan lukemaan päivälehtien pääkirjoituksia niiden huolitellun kielen takia. Olenkin kuuliaisena oppilaana jatkanut tätä aina näihin päiviin asti. Tänä aamuna 25. tammikuuta kuitenkin paikallinen valtalehti Karjalainen otsikoi pääkirjoituksensa "Hirvikantaa hirvittävä supistaa tarpeeksi".

Kielellistä leikittelyä pääkirjoituspalstalla ja vielä vakavalla asialla. Tilannetta vakavoittaa erityisesti se, ettei kirjoituksesta käy ilmi onko hirvien mielipidettä asiasta kyselty yhtään. Asianosaisina heillä lienee oikeus lausuntoon meidän demokraattisessa mediayhteiskunnassamme.

Kun tiede ja talous yhdistävät voimansa, tuloksena ei voi olla mitään huttua! Niinpä Aristoteleen sitaattivinkki ammentaa tällä viikolla suoraan tuosta nerouden emosuonesta!

Kyseessä on sana, jota kärkkäimmät kellokkaat jo osaavat käyttää. Nyt me liitymme heidän joukkoonsa ja sanomme: kvanttihyppy.

Kvanttihyppy saattaa kuulostaa oudolta, mutta se on sen tarkoituskin! Kvanttihypyn voi tehdä niin johtamistaidossa, terveydenhuollossa kuin tulevaisuuteen, uuteen tietoisuuteen tai rakentamisen teollistamiseen. Joka tapauksessa kvanttihyppy saa kuulijat vakaviksi koska he tajuavat, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä!

Kuvaputkitelevision asema kodin virallisena viihdelaitteena ei ole enää itsestäänselvyys. Markkinoille kovaa vauhtia rynnistänyt taulutelevisio on vienyt tilaa vanhoilta mötikkämalleilta.

Antti Mikkosen Talouselämään kirjoittaman jutun otsikon mukaan ohukainen on syönyt paksukaisen.

Me kaikki tiedämme, mitä kerma on. Se on sitä rasvaista nestettä, joka separoidaan eli erotellaan maidosta meijerissä. Kermassa on yli 10 prosenttia rasvaa ja sillä saa kaikki ruoat maistumaan mahtavalta.

Kaikki pohjoismaalaiset tietävät myös viilin. Viili on sitä jämäkkää hyytelöä, joka syntyy, kun Lactococcus- ja Leuconostoc-bakteerit hapattavat maitoa niin, että sen valkuaisaineet jähmettyvät. Kesällä viiliä voi tehdä itse pastöroimattomasta maidosta ja viilijuuresta.

Ehkä jokin tai kaikki näistä perusasioista ovat hämäriä toisen merkittävän maitoelintarvikeyhtiömme käyttämälle mainostoimistolle. Viime viikolla saimme nimittäin lukea lehtimainoksesta, miten kyseisen elintarvikefirman perustaja "vuonna 1929 valmistaa Helsingin kauppatorilla ensimmäiset viilit ja myy ne torin rannassa kaupungin kermalle".