Ylimielisyys on riivannut ihmistä kautta aikojen. Se ajaa ihmisen sokeaksi tilanteille ja hämärtää todellisuustajun.

Ylimielisyyden historia koostuu niin pienistä koomisista tapahtumista kuin maailmansodistakin. Molempien taustalla häilyy sama perusajatus: se, että ei enää kuuntele toisia ihmisiä.

Tietokirjailija Ari Turunen ei näe ylimielisyyttä minään positiivisena voimavarana, joka olisi valjastettavissa hyödyksi. Ylimielisyys on aina tragedia.

Kuolinilmoitusten taakse mahtuu tuhansia tarinoita. Päällepäin ilmoitukset saattavat vaikuttaa latteilta ja itsestään selviltä.

Prof. Riitta Jallinoja on kuitenkin kohdistanut katseensa myös siihen, mikä ilmoituksista ei heti pistä silmään.

Kenen nimi on ensimmäisenä, kuka on jätetty kokonaan pois? Miten ilmoitukset laaditaan, jos takana on kolme avioliittoa...

On ilmoituksia, joissa on vain yksi muistaja, ja toisilla koko elämän henkilökaarti kulkee mukana kuolemaan saakka. Olivatko he onnellisia?

Ääriajattelu nyky-Suomessa

Ääriajattelulla on pitkät perinteet Suomessa, vaikka käsitys konsensus-Suomesta onkin sitkeä. Nyt ääriliikkeet ovat kovassa huudossa, ja toimintatavat ovat ajan kanssa muuttuneet.

On vääristeltyä kuvitella, että ääriliikkeet elävät vain jossakin marginaalissa -- verkossa tai Itä-Helsingin ostareilla. Ei, ne ovat täällä keskuudessamme.

Keskustelemassa kustannustoimittaja Jyri Hänninen.

Köyhäily.

Säästäväisyyttä on totuttu pitämään hyveenä, mutta mitkä ovat sen kansantaloudelliset vaikutukset?

Downshiftaaminen eli "kohtuullistaminen" kiinnostaa julkkiksia ja tavallisia kansalaisia. Onko kyse kuitenkin vain huomiohakuisuudesta ja muotioikusta, vai olemmeko todella matkalla kohti maltillisempaa yhteiskuntaa?

Vieraana on tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, Etlasta.

Tänään, naistenpäivänä, keskustelemassa Pia Ingström, jolta julkaistaan kirja "Äitiä ikävä".

Lapsuusmuistoja, oman identiteetin tutkiskelua ja kaukomatkoja. -- Ja kaikki tuntuu kuitenkin kiertyvän takaisin tiettyyn keskipisteeseen, äitiin.

Mistä minuus rakentuu, ja olemmeko aina kiinni lapsuuden rakenteissa kaikista oman elämän rakentamisprojekteista huolimatta?

Kauneus.

Tänään keskustellaan FT Ilona Reinersin kanssa siitä, mitä kauneus ja estetiikka loppujen lopuksi ovat.

Perinteisten taidekäsitysten rinnalla voimme nähdä mm. rumuuden estetiikkaa, poliittista taidetta ja kulutuskapitalismia. Onko viattomuuden aika ohi, vai voimmeko jotenkin vielä ymmärtää, kuin itsestäänselvyytenä, mitä on kauneus?

Tänään Kalle Haatasen vieraana on professori Antti Eskola.

Eskolan tuotanto kattaa laajan alan aina legendaarisista tutkimusmenetelmäkirjoista myöhempään, uskonnolliseen pohdintaan.

Onko mies pysynyt samana, vaikka aiheet muuttuvat?

Mikä lääkkeeksi kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin aina koulusurmista talouskriisiin?

Yhteisöllisyys tietysti, tuo poliitikkojen ja hyvää tarkoittavien hölmöjen mielihokema. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan tarkoita mitä tahansa, vaan sen kuuluu kestää myös tieteellistä tarkastelua.

Keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastaava ylilääkäri Markku T. Hyyppä.

Slavoj Zizek on slovenialainen filosofi ja psykoanalyytikko. Slavoj Zizekiä pidetään muotifilosofina, jopa "kulttuuriteorian Elviksenä", jonka tunnusmerkkejä ovat maaninen esiintymistapa ja vaikeana pidetty kirjoitus- ja ajattelutyyli.

Kalle Haatasen ohjelmassa paneudutaan Zizekin ajattelun taustoihin - niihin filosofisiin kivijalkoihin, jotka antavat Zizekin ajattelulle ymmärrettävän perustan.

Vieraana Zizekin "Pehmeä vallankumous" -teoksen toimittaja ja suomentaja Janne Porttikivi.

YLE Radio 1 8.2.2010 klo 12.15 - 13.00.

Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin.

Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.