VIIKON IINES-AMMATTI: ARKEOLOGI


Arkeologit tekevät kaivauksella ryhmätyötä.

Arkeologia tutkii maassa säilyneitä jälkiä muinaisten ihmisten elämästä. Jälkien perusteella saadaan tietoa siitä, miten nykyinen kulttuuri ja elämänmuoto ovat kehittynyt aikojen kuluessa. Oli vielä lämmin kesäpäivä, kun Iines kävi tutustumassa kivikautisen asuinpaikan arkeologisiin kaivauksiin Anjalankoskella. Aino Anttila sai viettää päivän yhdessä kahden arkeologin, Paula Purhosen ja Johanna Sepän, kanssa tutustuen unelma-ammattiinsa. Iines otti selvää, mitä muuta tähän ammattiin kuuluu kuin pelkästään välillä hassultakin näyttävää maan kaivamista.


Ihana, lämmin päivä ja pääsee seuraamaan unelma-ammattia -mitä muuta tyttö voi kaivata? Paula Purhonen kertoo, mistä arkeologiassa on kyse.

Arkeologit joutuvat tekemään myös sitä välillä niin tylsältä kuulostavaa toimistotyötä. Kuitenkin, jos ammatti on intohimo, toimistotyötkään eivät tunnu tylsiltä. Arkeologi joutuu laatimaan tutkimusraportteja sekä luokittelemaan, luetteloimaan ja tallentamaan löytöaineistoa. Arkeologiksi haluavalla pitää olla myös esiintymiskykyä, koska tietoa ja löytöaineistoa esitellään jatkuvasti ihmisille.

Arkeologin työympäristö saattaa vaihdella suuresti, joten työssä vaaditaan joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Hyvän arkeologin ominaisuuksiin kuuluu myös hyvä hahmottamiskyky, jotta pystyy näkemään erilaiset jäljet ja väriläiskät maassa. Myös piirustustaitoa tarvitaan arkeologisten karttojen piirtämistä varten.


Ainokin sai kokeilla arkeologin työtä - 6 000 vuotta sitten tässä oli kylä...

Anjalankosken kaivauksilta oli löydetty Iineksen vierailuun mennessä ainakin kappaleita kivikautisista kalastusvälineistä. Löydettyjen osien perusteella voidaan päätellä, että kalastus on ollut kivikautiselle ihmiselle tärkeää. Kivikaudella elänyt ihminen ei välttämättä eroa kovinkaan paljon tämän päivän ihmisestä, mutta ainakin oma-aloitteisuus ja erilaisten olosuhteiden hallinta oli parempi kuin nykyajan ihmisellä. Kivikautinen ihminen oli luonnon armoilla ja ryhmän piti selviytyä omillansa. Jos esimerkiksi ruoka loppui, sitä ei ollut mahdollisuutta saada toiselta ryhmältä, vaan oli keksittävä jokin muu keino ruoan hankkimiseen.


Jotain sieltä löytyi. Mihinköhän tätäkin on käytetty?

Arkeologiksi haluavan on aina suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Opiskeluun liittyy kiinteänä osana käytännön harjoittelu kaivauksilla, jotta oppii ammatin käytännössä. Pelkällä arkeologin tutkinnolla ei oikeastaan tee mitään, jos ei ole hankkinut työkokemusta. Arkeologit sijoittuvat usein työelämässä opetus- yms. tehtäviin, koska arkeologien tarve kaivauksilla on Suomessa pientä. Kaivaukset ovat yleensä projektiluontoisia ja niiden toteutuminen riippuu paljon rahoituksesta. Arkeologiaa voi opiskella Turun, Helsingin ja Oulun yliopistossa.