Elina Orkonevan silmät makkaralla ja kyynelissä
Elina Orkonevan silmät makkaralla ja kyynelissä
klo 8:05
Saab starttaa kohti YLEä. Aamun ohjelmassa promokuvaukset UMKta varten. Saab on alkanut kaivata kannustamista lähteäkseen käyntiin näin kylmemmillä ilmoilla. Myös kuljettajalla tällä kertaa hieman käynnistysvaikeuksia aikaisen ajankohdan takia...
klo 9:22
Rullat päässä ja silmät makkaralla. Aamun pelasti ihana maskeeraaja, jonka käsittelyssä aika kului kuin siivillä!
klo 11:45
Kuvaaja Jouni Soikkelin kanssa studiolla. Pyrittiin tuomaan mun UMK-biisin "He's Not My Man"in tunnelmaa noihin valokuviin.
klo 14:24
Homemade pasta. On ihanaa, kun ehdin käydä päivän aikana kotona syömässä ja pakkailemassa kaiken sen, mikä unohtui aamulla lähtiessä ottaa mukaan... Tänään unohdettujen asioiden sarjaan kuului mm. illan esiintymisasu! Otin myös pikaiset päikkärit ajatellen seuraavan yön lyhyeksi jääviä yöunia.
klo 16:14
Veeran kanssa taustalaulujoukoissa Eveliinan laulututkinnossa Musiikkitalolla Black Boxissa. Tutkinto meni hienosti, enkä säästynyt kyyneliltä, kun yksi kappaleista oli "Veden alla", joka on mun suursuosikki. Eve laulaa puolestaan mun bändissä taustoja, eli "vuoroin vieraissa".
klo 18:40
Musiikkitalolta suoraan roudaamaan illan firmakeikkaa varten. Pikainen soundcheck, jossa tuli vähän kiire ja jäi valokuvat ottamatta. Tämän jälkeen mulla ja pianisti Henrillä oli duotreenit joulukonserttia varten, joka on 13.12.2012 Hämeenlinnassa Vanajan kirkossa. Kuvassa Henri pohtii yhden kappaleen uudelleen soinnuttamista.
klo 20:29
Meidän työnkuvaamme kuuluu aika paljon myös odottamista. Tässä odotetaan ruokailun alkamista ja tietysti keikan alkamista ruokailun jälkeen. Kuvassa bilebändin pojat Henri, Lauri, Pauli ja Mikko odottamassa.
klo 22:38
Toinen setti kolmesta käynnissä! Soitettiin perinteisellä "jokaiselle jotain"-kaavalla, joka tuntuu toimivan aika mukavasti juhlakansaan.
klo 01:02
Keikka ohi, instrumentit autoissa ja bändin hyvästelyn aika.
klo 01:19
Veimme rummut Mikon treenikämpän uumeniin odottamaan seuraavaa keikkaa. Viimeinen etappi onkin koti ja oma sänky. Päivä oli poikkeuksellisen pitkä aikaisen aamun takia. Viikonloput ovat usein tällaista kiirettä ja arkipäivät rauhallisempia ja pyhitettyjä biisinkirjoitukselle, treenaukselle ja levolle. Nyt unille!
Paljonhan sitä on päivään mahtunut... tsemppiä jatkoon...