Kaksi kotia on erolapselle riski

Osassa eroista lasten sijoituksesta ei tule kiistaa, mutta yhä useammin silloin kun kiistoja syntyy, ne ovat entistä rajumpia.

Oikeudessa käsitellään yhä useammin juttuja lasten huolto-, tapaamis- ja asumisriita-asioissa. Alioikeuksien tietopohja ei Kokkolan perheneuvolan perheneuvoja Jussi Rytkösen mukaan usein riitä ratkaisemaan näitä tapauksia.

Erotilanne on aina lapselle kova paikka

Pelkkä avioerotilanne saa Rytkösen mukaan lapset oireilemaan. Oireet jäävät lieviksi, jos vanhemmat pystyvät sopimaan keskinäiset asiansa ja säilyttämään terveen vanhemmuuden. Sen sijaan kiistat vaurioittavat lapsia syvemmältä. Usein lapsi sijoitetaan asumaan vuoroviikoksi kummankin vanhemman luo. Perheneuvojan mielestä se on suuri riski. Hän arvostelee kovin sanoin vuorottelukäytäntöä.

- Tämä käytäntö on viime vuosina lisääntynyt pelottavasti. Murheellisinta siinä on vielä se, että tämä on ollut myös viranomaisten hyväksymää, vaikka me selkeästi tiedämme ja esimerkiksi perheneuvolan kanta on ollut jo vuosia ja vahvistunut siitä edelleenkin, että tällainen viikko-viikko -systeemi aina on riski lapsen psyykkiselle terveydelle.

Lapsesta tulee lohduttaja

Perheneuvoja Rytkönen latoo myös kovia sanoja erovanhempien haluttomuudesta maksaa elatusmaksuja ja lapsen käyttämisestä aikuisen oman tuskan lohduttajina.

- Uskon, että siinä on kulttuurin muutos, ollaan menossa entistä individualistisempaan suuntaan, usein puhutaan tästä narsistisesta maailmasta ja se näkyy siinä, että lapset koetaan ikään kuin omaisuutena. Se näkyy siinä, että eroava pariskunta päätyy viikko-viikko -systeemiin senkin takia että se tulee taloudellisesti kalliiksi pitää sitä lasta, tai sitten maksaa elatusapuja sille toiselle osapuolelle. Tämä on yksi selvästi lisääntyvä näkökulma. Toinen näkökulma on, että eroavan aikuisen omat syyllisyydetunnot, oma ikävä ja se traumaattinen vaihe tekee sen, että lasta käytetään tällaisena kävelykeppinä ja hoitajana. Ajatellaan, että nyt se on minua ilahduttamassa tämän viikon ja ex-puoliso saa sitten ensi viikon.

Perheneuvoja Jussi Rytkönen ei kuitenkaan syyllistä eroavia pareja, mutta perää heidän vastuutaan. Vastuuta hän perää myös yhteiskunnalta. Hänen mielestään esimerkiksi alioikeuksien tietopohja on usein riittämätön vastuullisten huoltajuusratkaisujen tekemiseen.

Avioerojen määrä Keski-Pohjanmaalla oli Kokkolan maistraatin keräämien tilastojen mukaan viime vuonna 163, eli lähes 44 prosenttia samana vuonna solmittujen avioliittojen määristä.

4.2.2010 YLE Keski-Pohjanmaa/YLE Olotila