Yes jengi. Mikä äitityyppi olet? Oletko superäiti vai luuseriäiti?

Nyt on valittava puoli. Nyt on tiedettävä mitä äitityyppiä olet. Kenen joukoissa seisot? Millaista äitimallia siirrät eteenpäin? Kysymys kuuluu siis: Millanen äiti olet? Vai oletko äiti ollenkaan? Oletko ihan nysvä-äippä vai täystuhouhohuoltajaäiti? Imetätkö vaiko et, ja jos et, niin hui ja hyi sinnuu.

Keski-ikäinen 44-vuotias nainen odottaa vauvaa ja kertoo lehdessä, ettei imetä lastaan ehkäpä ollenkaan. Siis EI IMETÄ olenkaan. Kauheeta. Ja saman tien useampi julkisuudessa pyrähdellyt imettäjä-äiti oli haukkana tuomitsemassa tätä ei-imettäjää. Ei tuettu naista vaan tuomittiin. Sormella osoitettiin tätä huonoa äitiä. Ihan kreisi meininki.

Miten aina vaan näitä samoja veivauksia?

Eivät isät kinastele lehtien sivuilla tai netissä siitä, mikä on oikea tai väärä tapa toteuttaa isyyttä. Osallistuuko joku isä tuttelin antoon vai ei. Laittaako isä pienokaiselle ekovaipan vai kestovaipan pyllyn suojaksi. Toinen vaippahan tuhoaa lapsen.

Tuomitsemisen ja luokittelun sietämättömyys. Imettäminen on arka ja mielipiteitä rankasti jakava asia. Luokittelu taas on enempi sääntö kuin poikkeus. Äitityyppiluokittelu on ihan huimaa, valinnanvaraa nimittäin riittää. Eikun listan kimppuun valitsemaan.

Ja turha tulla sanomaan, että ”En kyl sovi mihinkään, mut naapurissa on just tollasia” Naapurissa varmaan on, mutta niin on myös siellä kotisohvalla. Oletko siis:

Uraäiti: isä imettää lapsen, äiti lensi jo synnytyssairaalasta palaveriin Brysseliin.

Kotiäiti: samoissa vaatteissa ainakin siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Mitalisti ainesta.

Tiikeriäiti: vain paras kelpaa, oikea koutsien koutsi. Valmentaa lapsestaan menestyjän, voittajan.

Kaveriäiti: kumpi on äiti, kumpi tytär; sama kynsilakan sävy tyttären kanssa jo vauvamuskarissa.

Superäiti: monta rautaa tulessa, ei pysähdy nukkuessaankaan. Tai oikeastaan ei siis nuku koskaan.

Paskamutsi: tää on aika muotia just nyt – sellanen humoristi-anarkistimutsi.

Kahvilamami: tuntee kaikki kaupungin kahvilat. Oikea kahvilaluuta. Viettää äitiysvapaat kahvilassa.

Maailmanparantaja eli ekohörhöäiti: reilunkaupan lelut, kantoliina ja luomuruokaa.

Kalenteriäiti: aikatauluäiti. Isä pakotettu perherauhan nimissä mukaan aikataulutettuun elämään.

Facebook-äiti: elämä netissä, haluaa tietää koko ajan kommentoidaanko MUN päivityksiä ja tykätäänkö MUN päivityksistä. Lapsi tapaa äitinsä ensimmäisen kerran kunnolla, kun vastaa äidin kaveripyyntökutsuun. Naamakirjassa äiti ja lapsi viimein todella kohtaavat ja tutustuvat.

Ammattikasvattajapsykologiäiti: lukenut lastenkasvatuksesta kaiken mitä on kirjoitettu ja tietää enemmän lastenkasvatuksesta kuin kirjat.

Edunvalvontaäiti: lastensa asioiden asianajaja – jatkuva yhteydenpitoa tarhan, koulun ja kodin välillä – osaa vaatia sen mitä opetussuunnitelmassa lukee ja paljon paljon muuta.

Curling-äiti: silottaa lapsen elämää, hioo kulmat pyöreiksi ja raivaa esteet. Kammoaa mahdollisuutta, että lapsi pahoittaisi mielensä.

Burnout-äiti: väsynyt, äkäinen, mikä meni pieleen?

Pomoäiti: pomottaa kaikkia, koirasta ja naapureista lähtien.

Vaiko teiniäiti, goottiäiti, etnoäiti, metallimude?

Vai kenties pirtelöäiskä: kaikkea vähän tilanteen mukaan. Eli tuuliviirimutsi.

Unohdetaan luokittelu ja tuomitseminen edes hetkeksi.

Siinä hän on – lapsesi.

Katso häntä ja näe hänet.

Katso häntä hänen leikkiessään, syödessään, nukkuessaan.

Kuuntele häntä ja kuule hänet.

Kuuntele miten hän sinulle tätä maailmaa kertoo.