Etsivä löytää kaupunkiympäristöstä ilmaista suuhun pantavaa

Seisomme Joel Rosenbergin kanssa kriikunapuun alla Helsingin Vallilassa. Suuhun vilahtaa herkullisia, tummanpunaisia kriikunoita ja maiskuttelemme tyytyväisinä. Rosenberg sai hetki sitten vinkin, että Vallilantien leikkipuistossa kasvaa omenapuita, jotka sopisivat kohteeksi satokarttaan.

- Tulin katsomaan omenapuita ja heti katseeni etsiytyi näihin toisiin puihin: ne olivat täynnä tummia kriikunoita, jotka vain odottivat poimijaansa.

Kriikuna on eräs luumun alalaji ja parhaimmat hedelmät löytyvät maasta. Tummemmat, jo puusta tippuneet yksilöt ovat valmiita syötäviksi, Rosenberg opastaa.

Matka jatkuu sadan metrin päähän, josta löydämme vanhoja omenapuita. Lajike on hyvä, ei tarvitse muuta kuin napata omena puusta ja syömään. Pienen talsimisen jälkeen vastaan tulee lisää kriikunapuita, ruusunmarjapensaita sekä Japanin jalopähkinäpuu. Valikoima on kuin parhaassakin kaupassa.  

Jokamiehen oikeus

Joel Rosenberg on omien sanojensa mukaan ollut aina luonteeltaan keräilijä. Siinä missä suurin osa ihmisistä kerää materiaa, Rosenberg metsästää syötävää urbaanista ympäristöstä. Mahdollisuudet ovat lukuisia, tavallinen ihminen ei välttämättä vain ole huomannut puistojen satoa.

- Monet ovat sanoneet, että eivät ole yksinkertaisesti huomanneet katsella ympärilleen sillä silmällä, että ruokaa löytyy näinkin läheltä.

Ihmiset eivät myös välttämättä tiedä, että yleisistä puistoista voi kerätä luvan kanssa esimerkiksi päärynöitä tai marjoja. Kerääjä on liikkeellä jokamiehen oikeudella.

Osa ihmisistä on epäillyt, josko esimerkiksi aronian marjat ovat syötäviä. Rosenberg on opastanut pensaan juurelta ystävällisesti, että ne eivät suinkaan ole myrkyllisiä. Kysymyksiä on herättänyt myös sadon puhtaus. Rosenberg on vakuuttunut sadon syömäkelpoisuudesta.

- Kukaan ei ole näitä ruiskuttanut, toki autoja ja savupiippuja löytyy, mutta enää ei käytetä lyijyllistä bensaa ja piiput ovat korkealla. Jos esimerkiksi useamman omenan meinaa syödä, niin sen kuin vähän huuhtaisee niitä. Se riittää.  

 
Kaikki suunnistamaan

Rosenberg kannustaa ihmisiä heräämään ja katsomaan ympärilleen. Puistojen sadon kerääminen on osoittautunut ainakin Rosenbergille erittäin mielekkääksi hommaksi.

- Jotenkin tuntuu, että nyky-yhteiskunta ei tarjoa sellaista mielekästä tekemistä, vaikka tämä onkin yltäkylläisyyden maailma. Jokin alkuperäisyyden kaipuu tässä täyttyy, haluaa päästä kulkemaan ja löytämään. Kai se jostain geeneistä tulee, mies hymyilee.

Kaupunkiviljely ja kotipuutarhat ovat jo kovassa huudossa, kenties jatkossa puistojenkin antimet tulevat käytettyä paremmin hyväksi. Ei muuta kuin satokartta käteen ja suunnistamaan.