Rakkain astiani: hitaan kokkauksen emalipata

Kulttuuritoimittaja Airikka Nurmela kaivelee antiikkikaupan käärepapereista esiin punaisia 50-luvun juomalaseja aivan innoissaan.

- Rikoin tiskatessani kaksi puolisoni vanhaa lasia ja löysin just näitä samoja, aivan sattumalta! Ostin heti kymmenen – maksoivat vain kolme euroa kappale.

Lasit päätyvät tiskialtaan kautta keittiön talonpoikaistyyliseen vitriinikaappiin puoliso Pasi Toiviaisen punaisten perintölasien ja Tapio Wirkkalan klassikkoviinilasien väliin.

Airikka Nurmela elää astioissaan vaihetta, jossa eriparisuus on huojentavaa ja boheemielämä saa loistaa.

- On helpottavaa, kun pöydässä voi olla sekaisin uutta ja vanhaa, eri värejä ja eri pareja. Ruokaillessa en halua nipottaa! Elämässäni on juuri näin rento fiilis, selittää Nurmela.

Nurmelalle astiat eivät ole olleet yhdentekeviä ikinä. Lapsuuden kodissa Oulussa oli - 70-luvulle ominaiseen tyyliin - käytössä erikseen arkiastiat ja pyhäastiat. Ja jo 12-vuotiaasta alkaen Nurmela sai kummitädiltään synttärilahjaksi Teema-astiastoa, vuosittain.

- Olin to-del-la pettynyt niihin lahjoihin ja tungin ne kaapin perälle. Mutta, kas kummaa, kun 18-vuotiaana lähdin maailmalle, oli minulla käytössäni jo upea, kokonainen astiasto, eikä haitannut yhtään, nauraa Nurmela.

Emalipadasta en luovu - edes avioerossa

Airikka Nurmelan kaikkein rakkain astia kautta aikojen on ranskalainen Le Creuset’n valurautainen, emaloitu Doufeu-pata.

- Avioerossa jännitin eniten padan puolesta - siitä on tullut niin tärkeä. Pata hankittiin aikoinaan mummoni perintörahoista, ja hankintaa piti miettiä tarkkaan.

Doufeu on klassikkopata, jonka erottaa muista Le Creuset´n padoista sen erikoinen kansi. Kannen päälle laitettava kylmä vesi tai jääkuutiot kondensoivat padan sisällä kiehuvaa nestettä tehokkaasti.

Ruoka kypsennetään hellan levyllä, pitkään ja miedolla lämmöllä.

- Sain lähes pakkomielteen pataan tädiltäni, jolla oli ollut se jo kymmeniä vuosia. Pata saa porista ykkösellä hellalla vaikka koko päivän. Aamulla ainekset pataan ja illalla kun ulkoilut tai retket on ohi, ruoka on valmista. Tämä on laiskan emännän pata!

Pata ei ole tuottanut Nurmelalle pettymyksiä – paitsi kerran aivan alkuun.

- Pata oli vasta tullut meille. Oli tulossa vieraita ja päätin valmistaa kunnon kanaa. Vaikka ruoka oli kiehunut jo pari tuntia, oli kana aivan raakaa, muistelee Nurmela.

 - Noh – viiniä riitti ja odotimme vielä... kolme tuntia!

Noin kuuden litran padassa haudutellaan nykyisin muun muassa osso buccoa. Koska padasta ei haihdu höyryjä ulos, käytetään ruoanvalmistuksessa vain vähän nestettä ja siksi maut pysyvät tiukasti padassa.

Ekologinen esteetikko

Nurmelan ja Toiviaisen nelilapsisen uusperheen astiat löytyvät nykyisin yhtä lailla kirppiksiltä kuin tarpeen vaatiessa kaupasta.

- Suurin syyni ostaa astioita jo kertaalleen omistettuina on ekologinen. Maailmassa on niin valtavasti hyviä käytettyjä esineitä, että on turha ostaa uutta. Käytettyjen tavaroiden ostamisessa on mukana myös löytämisen ilo. Lisäksi astioille tulee oma tarinansa. On mielenkiintoisempaa kertoa, kuinka löysi astian jostain kuin että kertoisi napanneensa sen kaupan hyllystä satojen muiden samanlaisten keskeltä.

Klassikkodesignia rakastava värikäs toimittaja keräilee nykyisin kirpputoreilta valkosinisiä syviä lautasia ja hyväksyy viinillekin tavallisen juomalasin.

- Enää ei ole niin tarkkaa. Vaikka kaapista löytyy erilaisia oikeita viinilaseja, perusviinit maistuvat lasista kuin lasista!

Viimeisin uusi hankinta kotiin on massiivinen kymmenen litran peruskattila, jolla valmistuu keitot koko perheelle - ja jää vielä lämmitettäväksikin.

Rakkainta pataansa Nurmela käyttää etenkin juhlapäivinä.

- Vaikka pata olisi kyllä ihan perusarjen kokkailuissakin erittäin kätevä – ainakin, jos uskaltaa jättää levyn ykköselle porisemaan.

Mikä tekee jostain astiasta rakkaimman ja erityisen? Olotilan Rakkain astiani –jutuissa kuullaan tarinoita arkisten käyttöastioiden takaa.