Asumisessa tärkeää ovat elämänarvot ja itse elämä – ei asunnon koko

Ella Vihelmaan ja Matti Järvisen sekä heidän tyttärensä 36 neliön koti Helsingin Töölössä on esittelyssä Helsingin Urbaaneilla Asumismessuilla. Olotila pääsi kurkistamaan pieneen kotiin jo ennakkoon.

Sisään astutaan pienestä ja hämärästä eteisestä, ja eteen avautuu yksi iso huone. Huoneessa on iso ruokapöytä, kirjahylly, keinutuoli pullollaan leluja, pieni keittiönurkkaus ja parisänky, jonka päällä roikkuu veikeä riippumatto. Riippumatossa temppuilee perheen kolmevuotias lapsi. 

- Me viihdytään täällä todella hyvin. Toiset asuvat ahtaasti vain välttämättömyyden pakosta, mutta me todella tykätään asua täällä. Joku messuvieras saattaa tietenkin tänne tullessa kauhistua, että näin ahdasta, eikä voisi itse kuvitella asuvansa tällä tavalla, Ella Vihelmaa miettii. 

Ellalle ja Matille ahtaasti asuminen on ollut itsestään selvää ja sitä suosivat myös monet heidän ystäväpiiristään.

- Tämä asunto on paljon isompi kuin monilla meidän tutuilla. Osa meillä vierailevista ystävistä ihmettelee, miten iso meidän koti on. Tunnemme pariskuntia, jotka asuvat lemmikkeineen alle 20 neliön asunnoissa. Ei elämänlaatu tarkoita isoja neliöitä, vaan koostuu ihan muista asioista, Ella kertoo. 

Aluksi Ella asui vuokraamassaan asunnossa yksin, ja tila tuntui liian isolta vain yhdelle. Kun lapsi syntyi, asettui perhe kolmisin Ellan asuntoon. Näin toteutui pitkäaikainen haave: asumisen tuottama ympäristökuormitus väheni olennaisesti.

- Me valitsimme jäädä asumaan tähän, Ella painottaa.

Helsingin keskustassa vuokralla asuttaessa ei lämmitysmuotoa voi itse valita. Koti on vanhassa kerrostalossa, eikä se ole välttämättä kaikkein energiatehokkain.

- Emme tunne niin huonoa omaatuntoa, koska neliömäärä on kuitenkin pieni. Kun ei voi valita esimerkiksi maalämpöä, niin asunnon koon pienentäminen on helpoin tapa vähentää omia hiilidioksidi-, typpioksidi- ja rikkidioksidipäästöjä, Ella pohtii.

Luonto lähellä

Ellalle ja Matille tärkeää on heidän kotinsa ympärillä olevan alueen rauhallisuus; kotikadulla ei tapella tai pureta pahantuulisuutta vastaantulijoihin. Heidän kodistaan pääsee kävellen ja pyöräillen töihin, ostoksille ja luontoon.

- En ikimaailmassa haluaisi asua paikassa, jossa liikkumiseen tarvitaan autoa. Tänne voi helposti kutsua ystäviä kylään eikä tarvitse olettaa, että heillä on auto käytössä.

Ella kertoo, että yhteyttä luontoon joutuu miettimään kun asuu keskellä kaupunkia. Hän ajattelee, että tiivisti asumalla säästyy arvokasta kaupunkitilaa keskuspuistoille ja rantaan sekä pidemmällä sijaitseville luonnonsuojelualueille. 

- Olen myös huomannut, että lapsi löytää luonnon kaupungistakin; aina joku kasvi puskee asfaltin kolosta ja sitä sitten ihmetellään, Ella naurahtaa.

Ella kertoo, etteivät he halua osallistua kaupunkirakenteen hajottamiseen omilla valinnoillaan. Heille tiivis kaupunki on parempi vaihto ja he ovat tyytyväisiä, ettei Helsinki ole metropoli, josta poistuminen olisi hankalaa.

- Olemme tehneet pyöräretkiä Nuuksioon, Sipoonkorpeen, Porkkalaan ja Porvooseenkin. Haluamme päästä liikkumaan kauaksikin ilman autoa. Tärkeää on, että voi lähteä erämaahan omin lihasvoimin, Ella kertoo.

Pienessä asunnossa kaikki ovat läsnä

Ellille ja Matille sekä heidän tyttärelleen parasta omassa kodissa on sen "pesämäisyys". He ovat kaikki kotona samassa tilassa ja toisilleen läsnä. 

- Emme halua elää niin, että lapsi leikkii omassa huoneessa ja jompikumpi vanhemmista työskentelee yksin keittiössä. Olemme aidosti kiinnostuneita siitä, mitä lapsella on sanottavana ja koetamme sovittaa kotityöt yhteen seurustelun kanssa.

Ella ja Matti ovat miettineet, että lapsen kasvaessa isommaksi ja tämän itsenäistyessä hän tarvitsee enemmän omaa yksityisyyttä ja tilaa.

- Vielä nyt tämän kokoinen koti on sopinut meille hyvin, pienessä kodissa on lapsen helppo olla menossa mukana.

Ella miettii, että lisää tilaa voi saada helposti myös vaihtamalla huonekalujen järjestystä, eikä välttämättä tarvitse muuttaa isompaan asuntoon.

- Mitä pidempään asumme tässä, sitä enemmän lapsi kasvaa kiinni ympäristöön lähikortteleita kolutessaan. Kyllähän se kynnys muuttaa muualle on koko ajan isompi, kun on lapsen kanssa löytänyt kodin ympäriltä vaikka mitä ihmeellistä. Ajan kuluessa sitä kiinnittyy tänne enemmän ja enemmän, Ella pohtii.

Asunnon valitsemista voi miettiä myös ekologiselta kannalta. 

- Ei ole välttämättä niin, että kun perustetaan perhe, on pakko rakentaa iso omakotitalo ja hankkia kaksi autoa. Ison talon eteen pitää ehkä tehdä enemmän töitä, jotta asuntoon olisi varaa, ja silloin on automaattisesti vähemmän aikaa perheelle. Päätöstilanteessa voi valita pienemmänkin asunnon ja mukauttaa omat tarpeensa siihen, Ella kertoo.

- Sitä paitsi mielenkiintoisimmat asiat tapahtuvat yleensä ulkosalla.

Urbaaneilla Asumismessuilla esitellään ekologista asumista ja onnellista elämäntapaa. Messut tarjoavat mahdollisuuden nähdä vaihtoehtoja. Ella ja Matti esittelevät asuntoaan messuilla, koska haluavat näyttää ihmisille, ettei onnelliseen elämään tarvita suuria neliömääriä.

- Monet todistelevat asunnollaan omaa kelpoisuuttaan, näin ison asunnon sain hankittua. Meille kyse on enemmänkin elämisestä, että olisi tyytyväinen ja voisi asua omien arvojensa mukaisesti. 

Ellan ja Matin asuntoon pääsee tutustumaan Helsingin Urbaaneilla Asumismessuilla 31. elokuuta 2013.