Käsityöläiseksi sittenkin

"Sä osaisit tehdä ton itsekin!" oli lause, jonka Anna muistaa kuulleensa lapsuudessaan tämän tästä äitinsä suusta. Vaate sai jäädä roikkumaan kaupan rekkiin, kun Anna istui ompelukoneen ääreen.

– Ja kyllähän minä osasinkin! Muistan erityisesti eräät kokohaalarit, jotka tein John Wayne -kankaasta. Ne olivat ihanat! Nythän nuo 80-luvun haalarit ovat taas muodissa, Anna hymyilee.

Annan sekä isovanhemmat että vanhemmat ovat saaneet elantonsa kädentaidoillaan. Isällä oli puualan yritys, äiti piti kotiteollisuusneuvontapistettä ja myi kutomiaan tekstiilejä. Anna näki, mitä on olla yrittäjä, eikä kuva oikein miellyttänyt. Hän halusi pitää käsityöt pelkkänä harrastuksena ja suuntasi kieltenopettajaksi. Kuin aavistuksena tulevasta hän kuitenkin kurssitti itseään jatkuvasti uusista kädentaitotekniikoista.

– Se vain on minua, että teen jatkuvasti käsilläni! Kun sitten vietin kahdeksan vuotta kotiäitinä, huomasin löytäneeni sisältäni sen oikean käsityöläisen sittenkin. Jos en olisi lopulta perustanut yritystä, kotimme olisi pursunut kaikesta materiaalista, jota hamstraan kaikkialta missä kuljen. Ja ehkä asiaan liittyi keski-iän tuomaa tervettä itsekkyyttäkin: nyt on aika kuunnella itseään tarkkaan ja tehdä mitä oikeasti haluaa. Kun viimeinen hoitovapaani päättyi, tiesin, etten enää palaa opettajaksi. Käsillä tekeminen on niin nautinnollista ja uskalsin lähteä etsimään siitä myös ammattia, Anna sanoo.

Kattilat ja lusikat kiertoon

Kohtaloaan ei voi vastustaa, ja niinpä suvun perinne jatkui, kun Anna avasi kotitalonsa piharakennukseen oman pajan, jossa hän sekä valmistaa tuotteet että myy niitä pienen pienessä puodissaan. Sitä ennen hän kouluttautui tekstiiliartesaaniksi.

– Uskon koulutukseen. Vaikka olin siihen mennessä jo tehnytkin kaikkea mahdollista, halusin silti suorittaa tekstiiliartesaanin tutkinnon. Opiskeluaika oli i-h-a-n-a-a! Sain todellakin oikein uppoutua eri tekniikoihin ja materiaaleihin. Löysin kankaanpainannan, kudonnan ja huovutuksen. Kävin myös yrittäjäkoulutuksen ja hain starttirahaa. Markkinointiin en ole laittanut rahaa, vaan sitä hoidan käymällä alan messuilla.

Anna käyttää tuotteissaan kierrätysmateriaalia. 

Vanhat kattilat ja kakkuvuoat muuttuvat valaisimiksi ja kirpputoreilta löydetyt lusikat kauniiksi koriste-esineiksi, joissa kussakin on Annan tekemä uniikki emaloitu osa mukana. Hän myös painaa kankaasta sisustustekstiilejä ja muotoilee rautalangasta kynttilänjalkoja. Annan käsissä vanhoista kovakantisista kirjoista syntyy säilytysrasioita tai muistikirjoja.

Silmät ovat aina auki uusille ideoille.

– Riiassa käydessämme huomasin, miten ihania katukiveyksiä siellä oli. Siitä syntyi idea kankaan malliksi.

Yrittäjän ei kannata laskea työtuntejaan, sen Anna näki jo lapsena vanhemmistaan. Mutta koska Anna tekee joka tapauksessa koko ajan käsillään töitä, ahkerointi ei väsytä.

– Voisi sanoa, että nyt minulla on tekemiselle työajat ja kun suljen puodin ovet illalla, niin sitten homma loppuu siihen. Mutta ei se niin mene, vaan jatkan värkkäämistä sohvan nurkassa illalla. Tämä on elämäntapa!

Kenties käsityöläisyys jatkuu vielä neljännessäkin polvessa. Anna pitää ajatusta ihanana ja todennäköisenäkin.

– 11-vuotias poikani kävi juuri eilen pajalla ompelemassa kaveriporukalleen fleecekankaasta amerikkalaisen jalkapallon. 9-vuotias tyttäreni puolestaan on nykyään innostunut muovailemaan askartelumassasta koruja ja nukkekotiin ruokia kuten kakkuja ja hedelmiä.

Annan vinkit käsityöläisammatista haaveileville:

• Yrittäjyys ei ole harrastamista: satsaa ammatilliseen osaamiseen ja kouluttautumiseen.
• Taitokeskukset ympäri maata tarjoavat käsityöläiskursseja. Erilaiset opistot, mm. Kankaanpään opisto, tarjoavat ihania kesäkursseja. Myös työväenopistoissa voi oppia uusia tekniikoita.
• Yritystoiminnan alussa rahaa ei tule, pelkästään menee: kannattaako kuitenkaan ottaa isoa lainaa? Itse pidän menot kurissa, käytän kierrätysmateriaalia ja teen töitä kotipihalla olevalla verstaalla.
• Hankkiudu yrittäjäkoulutuksiin, tietoa saa työvoimatoimistosta ja netistä.
• Kirjanpitäjän hankkiminen kannattaa – itse kävin silti mm. Talous haltuun -yrittäjäkoulutuksen, sillä on hyvä itsekin ymmärtää taloushallinnon perusasiat.
• Varaudu ammatin kausiluonteisuuteen: on hiljaisia kausia ja sitten esimerkiksi huippukiireinen joulunalusaika.
• Verkostoidu: toisten yrittäjien tuki ja neuvot ovat kullanarvoisia.
• Käsityöläisyydessä vaanii yksinäisyys: lähde reippaasti tapahtumiin ja messuille markkinoimaan tuotteitasi. Aloita oman paikkakuntasi kesä-ja joulumyyjäisistä ja kun tuoteperheesi alkaa olla hallussa, voit laajentaa isommille messuille. Oma suosikkini messujen järjestäjistä on Media Pro Messut
• Ole avoin ja kysy! Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan.