Kuusen riisuntaa

Joulu loppuu perinteisesti joko loppiaiseen tai Nuutin päivään. Toiset perheet hankkiutuvat kuusesta eroon jo ennen uuden vuoden aattoa, eräät vasta helmikuussa. Tiedän perheen, joka ihaili joulukuusta vielä pääsiäisenä – se kun säilyi niin hyvin! Kun kuusi lähtee, jääkö tilalle haikeus vai helpotus?

Meidän perheessä joulukuusen riisuminen on ainakin yhtä tärkeä tapahtuma kun sen koristelu; aikuisten mielestä kuusi saisi nähdä loppunsa mielellään ennen uuden vuoden aattoa, lapset taas äänestävät kesää. Tänä vuonna päädyimme kompromissiin ja riisuimme sen loppiaisena. Teimme sen yhdessä, kaikkien taiteen ja tieteen sääntöjen mukaan. Tarkkaa hommaa, näes!

Pelisäännöt selviksi: 1. Kuusen kimppuun ei hyökkäillä hillittömästi. 2. Koristeita ei rikota EIKÄ NIILLÄ LEIKITÄ. 3. Kuunnelkaa äitiä!

Kuka irrottaa hienoimman koristeen? Tässä on tarkka marssijärjestys: Lapset irrottavat kaiken punaisen, äiti kaiken lasisen ja helposti rikkoutuvan ja isä tietenkin nauhat sekä tähden. Järjestys se olla pitää. 

Kaikki joulukrääsä saa nyt lähteä! Kuka ehti repiä tontulta käden?

Mikä laatikko oli millekin koristeelle? Varovasti nyt tytöt, äiti käärii joulumuistoja vessapaperiin. Jokaiselle koristeelle on tarkasti mietitty paikka. 

Neulasia! Kuka saa imuroida? 

Kyllä nämä koristeet mahtuivat laatikkoon ennen joulua… Mistä luovutaan? 

Helpotus! Kun kuusi on saatu pois kodista ja neulaset imuroitua (ainakin maton päältä) niin äiti voi huokaista helpotuksesta. Hetken aikaa koti näyttää joulukrääsättömän siistiltä. Selvisimme siitä tänäkin vuonna!

P.S. Kuusen hävitys ei ole ongelma! Kuusen voi pilkkoa ja polttaa takassa. Useissa kunnissa jätehuolto noutaa kuusen taloyhtiöiden roskakatoksista sovitulta paikalta maksutta tai taloyhtiö kerää kuuset jätelavalle. Joukuusen voi myös itse kuljettaa Sortti-asemalle tammikuun aikana. Älä heitä kuusta alas parvekkeelta, työnnä sitä jätekatoksen sekajäteastiaan tai jätä sitä kaupungin metsiin tai puistoalueille maatumaan.