Hailuodon Bättre Folk - pientä ja sympaattista

Hailuodon Marjaniemessä hiekka polttelee varpaita ja merituuli pöyhii hiuspehkoa uuteen uskoon. Maisemaa koristavat pienet punaiset kalastajamökit, majakka kohoaa korkeuksiin valkoisena ja ylväänä. Mikä ihana idylli!

– Samaa mieltä, vakuuttelee Aki Roukala, siksi paikka onkin niin makee järjestää festarit.

Hailuodossa on tarjolla juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna jotain vähän parempaa: Bättre Folk -festivaalit. Perämeren rannalla, lauttamatkan päässä Oulusta Aki Roukala pistää festarit pystyyn nyt toista kertaa.

– Festarivieraat ovat erityisasemassa. Lippuja on myynnissä vain 800 per päivä, joten täällä kokee jotain sellaista, josta kovin moni ei pääse osalliseksi, Roukala vakuuttaa.

– Ja tänä vuonna meillä on ihan pro-meininki: nyt satsataan ainoastaan laatuun.

Roukalan festivaali-idea lähti liikkeelle ikään kuin vahingossa, ihan kuten asioilla on monesti tapana tehdä.

– Olen järjestänyt paljon tapahtumia ja keikkoja, ja ruukaan katella paikkoja sillä silmällä. Hailuodon Sinisen pyörän kievari sai aikaan ajatuksen, että tänne sopisi hieman erilaiset folkfestarit. Olin avannut kylälle gallerian, johon halusin Pertti Kurikan nimipäivät esiintymään ja siitä sain idean.

Kahden päivän ajan lautta kuljetti festivaalikansaa saarelle, ja kumpikin festivaalipäivä sai reilut 400 kävijää. Huono ilmakaan ei saanut tunnelmaa latistumaan.

Parempaa folkia vai parempaa väkeä?

Kyseessä on siis folkfestivaalit. Kuinka monta folkia soittavaa bändiä festareilla kuullaan tänä vuonna? Roukalaa naurattaa. Toimittaja ei nyt oikein ymmärrä. Olisi ollut parempi kysyä, saadaanko tämän vuoden festareilla kuulla folkmusaa laisinkaan.

– Meillä on ehkä yksi folkmusiikkia soittava artisti, Aki naurahtaa.

Jos festareilla ei kuulla folkia, pitäisikö Bättre Folk käsittää parempien ihmisten festareina?

– Ei. Nimellä ei ole mitään tekemistä paremman väen kanssa, mutta paremman musiikin kanssa kyllä, Roukala valaisee.

Festareiden nimi keksittiin jo silloin, kun folkmusiikkivaikuttajat alkoivat ilmestyä popmusiikkiin.

– Kaverin kanssa naureskeltiin, että pitäisi perustaa Bättre Folk -levymerkki. Nyt nimi sitten sopi erinomaisesti festareille.

Kahden päivän ajan Marjaniemessä on mahdollisuus kuulla persoonallista musiikkia.

– Meillä on hyvällä maulla buukattu festari, ja linja on mun mielestä nerokas. Meillä ei ole täyttä hipsterikamaa eikä niin vaihtoehtoista, mutta homma on kasattu rennolla kädellä genrerajoista piittaamatta. Oikeastaan esiintyjät perustuu aika rehellisesti mun omalle musamaulle.

Esiintyjien joukosta löytyy esimerkiksi yllätysnimenä itsensä tangofinaaliin laulanut Yona, Aino Venna, Pää Kii, Jaakko Eino Kalevi, Topi Saha, Matti Johannes Koivu ja Pahojen Susien kanssa viimeistä kesää esiintyvä Mariska.

– Osa esiintyjistä on varmasti isommalle yleisölle vieraampia, mutta meillä on mahdollisuus nyt sivistää kuulijoita, hymyilee Roukala. – Kun tulee kuuntelemaan Mariskaa, saa samalla rahalla paljon muutakin. Eikä 35 euroa ole minusta paljon kahden päivän lipusta.

Vinoa meininkiä ja huumoria

Pieni on kaunista – festareillakin. Ja siitä on kyse Bättre Folkissa.

– Meillä on sympaattinen festari, missä on kuitenkin isomman festarin esiintyjät. Festari on tarkoitus pitää pienenä jatkossakin; ja paikkahan on tosi makee ja eksoottinen, Aki Roukala sanoo.

– Täällä on ekslusiivinen tunnelma ja vino meininki. Tehdään tätä vähän niin kuin kieli poskessa, huumorilla. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti – ammattimaisesti kyllä, Roukala vakuuttaa.

Sen verran festareilla pidetään huumorilinjasta ja perinteistä kiinni, että viime vuonna hienosti kouluruotsilla hoidetuista juonnoista ei luovuta. Linja on jatkunut myös läpi festaritiedotuksen.

– Semmonenhan on vielä toteutumatta, että jengi pukeutuisi tänne vähän paremmin. Olisi siistiä, jos homma menisi naamiaisteemalla; jokainen olisi yhden viikonlopun vähän parempaa väkeä, Roukala maalailee.

Niin tai näin, ruoka näillä festareilla on ainakin parempaa.

– Ruoka on lähiruokaa. Tuohon tulee savustusvaunu, josta saa suoraan perämeren lohta. Me haluamme panostaa laatuun, kun siihen on mahdollisuus. Muutenkin ekologisuus on meille tärkeää, Roukala muistuttaa ja ihailee tulevaa festivaalialuetta.