Kuumia rytmejä ja karnevaalisambaa

Vaikka samban musiikilliset juuret kulkeutuvat kauas Afrikkaan, samba itsessään on kehittynyt Rio de Janeirossa. Köyhien brasilialaisten asuttamissa hökkelikylissä eli faveloissa syntyi vuosikymmenten aikana ainutlaatuinen tapa yhdistää musiikki, tanssi ja teatteri yhdeksi värikkääksi ilotteluksi, jonka me tunnemme nykyään nimellä karnevaalisamba.

Rytmikkäiden liikkeiden lisäksi karnevaalisambaan kuuluvat olennaisena osana tanssimisen riemu ja näyttävät asusteet. Ne saivat myös Marika Öhmanin, 28, kiinnostumaan uudesta harrastuksesta.

– Muutama vuosi sitten kävin katsomassa karnevaalikulkuetta, ja ajattelin, että tuonne pitää päästä – se oli makean näköistä! Hienot asut kai tietyllä lailla vetosivat, kuten myös mahdollisuus päästä tanssimaan kulkueissa. Sitä paitsi musiikki oli aivan mahtavaa!

Marika aloitti samban harjoittelun työpaikan järjestämillä Sambic-tanssitunneilla kolme vuotta sitten. Sambic on tanssipedagogi Taina Kanervan kehittämä liikuntamuoto, jossa yhdistetään sambareggaeta ja karnevaalisambaa.

Samba tuo liikettä vartaloon

– En ole vielä koskaan kokenut sellaista hullaantumista, että samba on elämäni. Mutta onhan se mahtavaa! Ja vartalon liikkuvuus on se juttu, jota ei esimerkiksi aerobicia harrastamalla saa!

Yksi sambic-kerta viikossa ei Marikan mukaan riitä urheiluksi, mutta muutama kerta viikossa pitää peruskuntoa hyvin yllä, ja liikkeet vahvistavat vartalon joustoa ja lihaskuntoa. Kunnianhimoisemmalle harrastajalle karnevaalisamba tarjoaa myös sopivasti haastetta.

– Perusaskel on se vaikuttavin, hankalin. Se pitää osata. Se näkyy heti, jos ei osaa! Minulla kesti ainakin puoli vuotta ennen kuin pääsin jyvälle askelkuvioista ja vartalon käytöstä. Ja sambassahan voi myös kehittyä loputtomasti.

Sulkapäähine, bikinit ja kunnon korot

Näyttävät sulkapäähineet ja hemaisevasti koristellut asut ovat osa karnevaalisamban viehätystä. Jokainen esiintyvä tanssija saa suunnitella puvun itse. Ja mitä näyttävämpi puku on, sitä parempi!

Halpoja esiintymispuvut eivät kuitenkaan ole – sulat, helmet ja paljetit tilataan usein ulkomailta, ja puvun valmistus vie aikaa ja rahaa. Marikan asukokonaisuus päähineineen on arvoltaan noin 300 euroa.

– Olen kuullut, että jotkut ovat maksaneet esiintymisasustaan jopa 400–500 euroakin. Hinta riippuu paljon siitä, millä tavalla se on tehty. Voisihan puvun tehdä itsekin, mutta siinä vierähtää helposti puoli vuotta. Osa kyllä tekee itse tai ostaa käytetyn puvun ja muokkaa sitä, mutta minulla ei ole siihen aikaa.

Myös kunnon sambakenkiä, joissa on paksut pohjat ja korkeat korot, on Marikan mukaan vaikea löytää Suomen valikoimista. Monet tanssikoulut yhdistävät tässä voimansa ja lähettävät ison ryhmätilauksen kengistä Brasiliaan, jossa niitä osataan valmistaa.

Ujous karisee keikoilla

Nykyään Marika tanssii Tanssikoulu Sambicin esiintyvässä ryhmässä Alegriassa. Varsinkin pikkujouluaikaan Alegria on suosittu. Parhaina iltoina keikkoja saattaa olla kolmekin.

– Koreografian askeleet ovat tuttuja, niitä olemme harjoitelleet vuosia. Paikat koreografioissa katsotaan uudestaan joka kerta. Tanssijoiden sijoittelu on hirveän tarkkaa, jotta kokonaisuus näyttäisi harmoniselta. Pituusjärjestys ja tanssitaidot ovat esimerkiksi seikkoja, jotka on aina huomioitava. Jos tanssin itse jossain esityksessä edessä, olen yleensä keskellä, koska olen kaikkein lyhyin, 149-senttinen Marika nauraa.

Kilpailuvietistä tai rahasta ei keikoilla kuitenkaan ole kyse: – Kunhan oppisi esiintymään. Sen takia halusin mukaan esiintyvään ryhmään, jotta saisin kokemusta. Olen niin ujo, etten olisi muuten pystynyt menemään julkisesti tanssimaan.

Seksiä liikkeeseen ja flirttiä hymyyn!

Monelle luulisi pikkuriikkisten bikiniasujen tuovan ulkonäköpaineita, mutta Marika ei laita asialle paljoa painoa. Seksikkyys ja pieni flirttailu kuuluvat asiaan.

– Minulle sillä ei ole mitään merkitystä, missä asussa olen. Sukkahousuilla tehdään sääristä upeat, ja asua voi aina muokata. Ulkonäköpaineet karisevat kyllä esiintymiskokemuksen mukana. Enemmän jännittää se, että uskaltaa esiintyä ja muistaa hymyillä.

Samba-tanssijan jokavuotinen näytön paikka

Rio de Janeirossa maailmankuuluja karnevaalikulkueita on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Suomeen riemukas katukarnevaaliperinne rantautui 19 vuotta sitten, ja vuodesta 1993 sambakarnevaalit on järjestetty Helsingissä. Tänä vuonna taitonsa näyttää noin tuhat tanssijaa.

– Karnevaaleissa on aina oma teemansa. Tänä vuonna se on favela. Ja joka vuosi myös suunnitellaan uudet asut. Kulkueessa asukokonaisuuteen kuuluu yleensä hame ja toppi. Tänä vuonna meidän tanssijoiden päällä nähdään neon-värejä, Marika paljastaa.

Karnevaalikulkue starttaa tuttuun tapaan Senaatintorilta lauantaina 13.6. klo 15.00. Marika ja Aleqria-ryhmä tanssii kulkueen loppupäässä Tanssikoulu Sambicin väreissä.

Kulkuetta katsomaan on perinteisesti kokoontunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Marikalle se on jälleen uusi näytön paikka.

Viva Carnaval!