Hempukka menee miehiin - Järjestetty avioliitto

Tuntuu, että joka toinen vastaantulija on etsimässä Sitä Oikeaa ja ympäristö tulvii nettideittailua, pikatreffejä, sokkotreffejä, pariutumischatteja, tv-ohjelmia ja vaikka sun mitä. Päähämme on taottu romanttisten elokuvien epärealistisia odotuksia jostain elämää suuremmasta, jolloin arjen laskeuduttua suhteeseen, nousee taas tarve saada perhosia vatsaan ja tuntea seurustelun alun juovuttava huuma. Ollaan rakastuttu rakastumiseen.

Vaikka vapaita naisia ja miehiä riittää, on kumppanin löytyminen yllättävän hankalaa. Ehkä siksi, että valintaa on paljon. Niin paljon, ettei tiedä minkä kanssa olisi hyvä. Ruoho tuntuu vihreämmältä aidan toisella puolen ja ajatus siitä, että vaihtamalla paranee, elää kultakauttaan. Päässä kytee epävarmuus, että jossain saattaa ehkä vielä olla jotain parempaa minulle. Jotain epäinhimillisen fantastista ja ikuisesti huumaavaa, joka toteuttaa sanat ”ja he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti”.

”Ennen vanhaan asiat olivat paremmin eikä nuorisokaan osannut edes sylkeä” ja niin edelleen. Tuttua jorinaa elämää nähneeltä henkilöltä, tosin samat sanat kummasti lipsahtavat omilta huulilta aikanaan. Ehkäpä tässä on perää. Kaikilta typeriltä suhdehuolilta ja sydänsuruilta vältyttäisiin, jos yksinkertaisesti otettaisi askel taaksepäin. Kunniaan järjestetty avioliitto! Ei tuhlattua aikaa viettien vetämillä parinvalintamarkkinoilla, ei pelkoa ikuisesta naimattomuudesta, varma perhe ja energiansa voisi käyttää paljon hyödyllisemmin. Kumppaniin voisi jopa suhtautua järkevämmin, kun rajut tunnelataukset eivät olisi pääosassa. Sitä paitsi, aikaa myöten ihminen kiintyy vaikka homeiseen sohvaan.
 
Näin taannoin treffiohjelman, jossa naiselle etsittiin miestä. Siinä neitosen parhaiten tuntevat eli äiti, sisko ja kaksi lähintä ystävää hoitivat homman lähes kaikilta osin. He kartoittivat kumppaniehdokkaita, tapasivat heitä ja miettivät kuka naiselle sopisi parhaiten. Lopulta, kun enää kaksi ehdokasta oli jäljellä, sai nainen itse valita kumpaan haluaa tutustua tarkemmin. Valinnan jälkeen naisen ja ehdokkaansa perheet, sukulaiset ja ystävät kutsuttiin suuriin yhteisiin pirskeisiin, missä pari sai ensi kertaa tavata ja viettää aikaa kaksin. Hassuinta tässä oli, että noin vuotta myöhemmin ohjelmassa tehdyistä pareista vielä lähes puolet olivat pariskuntia.

Järjestetty avioliitto siis toimii! Mitä tässä enää pähkäillään, unholaan yksilönvapaus ja päänsärkyjä aiheuttava mahdollisuus valita! 

Hempukka suosii järjestettyä avioliittoa. Tosin sillä ei juuri ole varaa valita. Treffit sulhon kanssa sujuivat hyvin ja erittäin romanttisesti, ja tapasivatpa uudelleenkin samoissa merkeissä. Kotiväen diktaattorimaisesti järjestämä puoliso kelpasi enemmän kuin hyvin. Hempukka tietää mitä tahtoo, ja suoraan, mutta hellävaraisesti se opasti nuorempaa ja hienovaraista sulhoaan eteenpäin. Tuntui pariskunta olevan samalla aaltopituudella; ensin vessajonossa vuoronperään, sitten painitaan, sitten kaivetaan lunta ja kieritään selällään maassa, sitten painitaan vähäsen, vessajonossa, sen jälkeen taas kaivetaan yhteistä kuoppaa ja kieritään lumessa selällään. Samat kiinnostuksen kohteet lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nyt jännityksellä odotamme onko häämatkalla toivottua tulosta ja kantaako Hempukka sisuksissaan pieniä koiranalkuja.

Lue muut Hempukka menee miehiin -sarjan osat täällä.