Poisjäännin riemu ja murhe - kertomuksia kuukautisten ympäriltä

Kuukautiset ovat edelleen lähes tabu; niistä ei juuri puhuta - ja naisen ne "yllättävät" joka kuukausi. Yhtä varmasti kuin kampaajalle mennään aina aivan äärettömän toiveikkaana ("Nyt tulen sieltä ulos aivan uutena ihmisenä!") yllättävät kuukautiset, jälkikäteen ("Ai, siitähän se mun olo johtuikin.").

Neljä naista, kaksi miestä ja kuukautiset:

Mies, 23 v

"Suhtaudun kuukautisiin mielestäni normaalisti: ne eivät niin inhota, niin kuin eivät kauheasti kyllä kiinnostakaan. Asian läpikotaisempi mietiskely voi varmasti puistattaa ketä tahansa miestä. En ole huomannut tyttöystäväni käyttäytyvän mitenkään tavallisesta poikkeavasti kuukautisten aikana, joten ne näyttelevät hyvin pientä osaa elämässäni.

Mitään erityisen mehukasta kerrottavaa kuukautisista minulla ei ole (lol, "mehukasta"!). Kuulin kuukautisista ensimmäisen kerran muistaakseni pari vuotta vanhemmilta kavereiltani, itse olin  jotain 12 -14-vuotias. Muistan kyllä lukeneeni kuukautisista myöhemmällä iällä, noin 15 - 16-vuotiaana netistä ja useaan otteeseen joistain nuorten seksuaaliterveysoppaista.

Seksistä pidättäydyn mieluummin kuukautisten aikana. Jos vuoto ei ole ihan kauhean rankkaa, kai homma oikein superkiihottuneena onnistuisi.

En oikein tunnista kuukautisten oireita, paitsi naisen "valituksen" vatsakivuista ja mahdollisesti kipeistä rinnoista. Parhaatkin vitsini ovat tyttöystäväni mielestä aika huonoja, joten tyydyn nauramaan kuukautisvitseilleni (harvoin) omassa päässäni.

En keksi nyt mitään juttuja kuukautisista - näitä tarinoita liikkuu ehkä enemmän naisten keskuudessa. Miespuolisten kavereiden tai ystävien kanssa koetut keskustelukerrat kuukautisista pystynee laskem… itse asiassa niitä ei taida olla yhtään."

Nainen, 31 v

"Olen nyt 31-vuotias nainen. Kuukautiseni alkoivat suhteellisen myöhään, kaksi viikkoa ennen 15-vuotissynttäreitäni. Minulla oli säilössä jo joitain vuosia aiemmin hankitut paketit kuukautissiteitä, joista opiskelin tarkasti faktat kuukautisista. Olin myös kuullut koulun terkkarilta sekä äidiltäni asiasta.

Odotin menkkojen alkamista valtavasti! Kipein muistoni kuukautisista liittyy tilanteeseen, joka tapahtui noin puoli vuotta ennen menkkojen alkua: lauma tyttöjä, koulukavereitani, pelmahti kotiovelleni ja mentiin yhdessä ulos hengaamaan. Kysyivät sitten onko mulla jo alkaneet menkat. Kaikilla muilla oli - ja häpeän tunne omasta viallisuudesta oli valtava.

Kun menkat sitten vihdoin alkoivat, olin koulussa ja ihmettelin selkäkipua, joka osoittautui sitten menkoista johtuvaksi - mistä olin hyvin onnellinen! Soitin äidilleni ja kerroin että vuodan verta. Äitini kysyi että nenästäkö, johon vastasin että molemmista päistä! Se oli hetki jolloin tunsin olevani hieman vanhempi.

Kuukautiskiertoni oli pitkään säännöllinen ja aika pitkällä 33 päivän kierrolla, mistä olin silloin onnellinen kun menkat tulivat suhteellisen harvoin. Menkkani kun olivat aina tajuttoman kivuliaat.

Myöhemmin hormonaalisten ehkäisyjen jälkeen alkoi kiertoni heitellä 28 ja 42 päivän välillä.
Ongelmaksi tämä tuli, kun aloin puolisoni kanssa yrittää lasta. Ovulaation metsästys oli hankalaa, kun ei voinut tietää, kuinka myöhään se tulee. Taas tunne omasta viallisuudesta oli päällimmäisenä. Jokainen ensimmäinen kiertopäivä oli musertava, kun en sitä raskautta vaan onnistunut saamaan aikaiseksi. Ympärillä kaverit tulivat raskaaksi ensimmäisestä yrittämästä, tuosta vaan.

Loppupeleissä kahden vuoden yrityksen jälkeen minulla diagnosoitiin oligo-ovulaatio eli ovulaatiohäiriö sekä monirakkulaiset munasarjat. Lääkitys aloitettiin ja viiden kuukauden jälkeen raskaustesti näytti plussaa. Ikinä en ole ollut näin onnellinen menkkojen poisjäännistä!"

Nainen, 34 v

"Kuukautiseni alkoivat, kun olin 16-vuotias. Ãitini oli kertonut asiasta hyvissä ajoin, tiesin tästä naisen elämään kuuluvasta asiasta varmaan jo 5-vuotiaana. Kun hetki sitten koitti, äitini ei kuitenkaan ollut kotona, vaan ensimmäisenä kerroin asiasta isälleni, joka taisi olla laittamassa ruokaa. Hän otti asian tyynesti ja kysyi, oliko minulla siteitä.

Samana päivänä kävin ylpeänä kaupassa ostamassa sidepaketin. Tosin tuolloin ne olivat vielä kauheita, paksuja pötkylöitä, todella epämukavia.

Olin iloinen ja ylpeä kuukautisten alkamisesta ja kirjoitin päiväkirjaani, että nyt minusta on tullut N-A-I-N-E-N. Sittemmin en iloinnut asiasta niin paljon, sillä kuukautiskipuni olivat kovat, kunnes myöhemmin aloin syödä e-pillereitä.

Kuukautiskiertoni on ollut säännöllinen, myös ilman pillereitä, ja kivut ovat pysyneet poissa särkylääkkeillä. Suhtaudun kuukautisiin pakollisena, kenties joskus hieman hankalana mutta luonnollisena asiana."

Mies, 32 v 

"Aiemmin, nuorempana, suhtautumiseni kuukautisiin ei ollut mitenkään erityinen. Ne olivat jotain, mitä tytöille tapahtui yläasteen aikana. Joku kohisi ala-asteella kuudennella luokalla, että jollain tytöllä oli alkanut menkat. En tajunnut antaa sille mitään arvoa. Myöhemmissäkään suhteissa kuukautiset eivät ole rajoittaneet elämistä.

Äiti kertoi minulle jo lapsuudessa kuukautisista. Samoin muutkin sukupuolijuttuihin liittyvät asiat olen saanut kuulla varhain. Enkä ole kokenut sitä haitaksi.

Kuukautiset ovat saaneet uutta merkitystä vaimoni vuoksi, koska hän kokee menkat melko voimallisesti. On kipua ja hormoniheittelyä. Onpahan tullut opittua, mitä PMS voi tarkoittaa. Kuukautiset sinänsä eivät inhota tai muutakaan, hyvin perussettiä. Normaalia. Toisaalta minä kyllä saatan sietää eritepuolta keskimääräistä paremmin, ei mua p***a-jututkaan inhota enkä voi pahoin ruokapöydässä vaikka mistä puhuttaisiin. Ei hävetä ostaa tamponeita kaupasta. Enemmän hävettää ostaa kortsuja.

PMS-oireiden kanssa ei ole mukava elää, mutta niitä oppii hiljalleen lukemaan. Se oli kyllä järisyttävä yllätys, kun menkat olivat vaimollani ratkaisevan paljon jäljessä.

Voisin harrastaa seksiäkin kuukautisten aikana, Kyllä se minulle sopisi. Ei inhota. Miehen kierto taitaa olla siinä mielessä 24/7.

Vitsejä aiheesta ei aina uskalla laskea. Jos vaimo on muutenkin kärttyinen ja siihen päälle kun heittää, että "jaahas, onkohan PMS" niin tietää sanoneensa. Ei viitsi tahallaan heittää bensaa liekkeihin. Toisaalta, joskus veikkaus osuu kyllä oikeaan. En siis pidä kirjaa vaimoni kuukautiskierrosta, en laske kalenterista päiviä, en seuraa. Se hetki kuukaudesta tulee aina vähän kuin yllättäen.

Menkat ei todellakaan ole minulle mitenkään erityisen merkittävä asia. Paljon helpompaa olisi elää ilman niitä, miehenäkin.

Kerran vaimoni ystävä jäi meille juhlien jälkeen yökylään. Laitettiin vieraspatja yksiömme lattialle. Aamulla ystävä heräsi, nousi vessaan ja olipa yllätys, kun patjaa koristi verinen läntti. Kyllä sen kaikki huomasivat, vaan yritin olla ettei mitään olis tapahtunutkaan, koska tuo kaveri on muutenkin aivan järjettömän ujo. Tilanne oli varmasti nolo hänelle, minä naureskelin sitten jälkikäteen. Oli hyvä etten huomauttanut asiasta silloin, kuulin myöhemmin. Vieläkin samassa patjassa on ruskea jälki.

Kerran exän kanssa harrastettiin seksiä kuukautisten aikaan ja kun hän nousi päältäni, verta tipahteli reilusti päälleni ja oli valunut muutenkin. Oma verinen vatsa, reidet ja nivuset - se näky jäi mieleen, mutta en minä kauhistunut. Se vaan oli aika erikoinen tilanne, Niin erikoinen että sen muistaa. Taidettiin kuitata naurulla, ei siitä kiusallista tullut."

Nainen, 32 v

"Olin 12-vuotias ala-astelainen ja kesälomalla tädin mökillä kun kuukautiseni alkoivat. Tiesin kyllä hyvinkin mistä on kyse, mutta silti olo oli hämmentynyt. En oikein tiennyt pitäisikö asiasta olla iloinen, koska vuoto sattui. Ja jotenkin siihen konkretisoitui lapsuuden loppuminen tavallaan. Hankalinta konkreettisesti taisi olla silloin että löytää pikaisesti siteitä jostakin. Lähin kauppa oli kohtalaisen matkan takana mökiltä. Muistan että side tuntui todella ahdistavalta ja pelkäsin että se näkyy. 

Koulussa, kavereiden kanssa ja kotonakin kuukautisista oli kyllä puhuttu. Eikä aihe ollut outo. Muistaakseni kuukautisten ensimmäisellä kerralla tätini oli se joka auttoi siteiden hankinnassa.

Olin yhdeksästä kuudennen luokan tytöstä varmaan kolmas, jolla kuukautiset alkoivat. Jotenkin kummasti luokkamme opettaja hoiti seksuaalivalistuksen ja kuukautisista puhumisen niin, että me tytöt puhuimme keskenämme asioista aika avoimesti. Suhtautuminen siihen, jolla kuukautiset aina vuorollaan alkoivat, oli järkevää ja empaattistakin.

Kuukautisten alettua välttelin pitkään siteiden ostamista itse. Se tuntui jotenkin nololta. Jos vaikka joku tuttu olisi sattunut kauppaan samaan aikaan. Se olisi ollut kamalaa. Ylä-asteikäisenä taisin jo itse uskaltaa hoitaa asian.

Kuukautisten aikaan kivut ovat usein sitä luokkaa, että ei tule mieleenkään ajatella seksiä. Vaikka joskus kyllä tekee mieli - mutta olo on sitten kuitenkin sellainen, että se ei tunnu kivalta ajatukselta.

Kuukautiset ovat tuoneet minulle hiukan kipua ja murhetta. Enkä ole koskaan pitänyt niistä. Kipuilu on lähes jokakertaista ja vaikuttaa pahimpana vuotopäivänä suoraan elämänlaatuun. PMS-oireista nyt puhumattakaan."

Nainen, 40 v

"Kuukautiseni alkoivat 11-vuotiaana. Olimme juuri muuttaneet uuteen kotiin. Kävimme äidin kanssa ostamassa minulle siteitä aurinkoisena kevätpäivänä. Olin epäuskon vallassa, ehkä vähän pakokauhunkin; eihän niiden pitänyt vielä alkaa! Jotain peruuttamatonta oli tapahtunut. 

Olin saanut hyvissä ajoin tietoa kuukautisista biologian tunnilla ja äitikin oli niistä kertonut.  

Tunsin kantavani salaisuutta. Kaveriporukassa toki menkoista puhuttiin, mutta en kehdannut myöntää, että minulla oli jo alkanut. Helpotus oli valtava, kun joitakin aikoja myöhemmin läheisellä ystävälläni alkoivat kuukautiset. Enää en ollut yksin. 

Koulussa nolotti, kun piti mennä hakemaan terveydenhoitajalta lupa olla pois uinnista kuukautisten aikana. Ja sitäkin enemmän näyttää se lupalappu eläkeikää lähestyvälle miesopettajalle.  

Fyysiset tuntemukset, kuukautiskivut, olivat uusia ja ehkä siksi niin rajuja. Koin välillä itseni niin sairaaksi, etten sängystä ylös päässyt. Kaiken lisäksi siteet tuntuivat hirvittävän kömpelöiltä. 

Parikymppisenä aloin ajatella, että kuukautiset ovat merkki hedelmällisyydestä, ainakin sen mahdollisuudesta. Ennen raskaaksi tuloani tietoisuus kuukautisten olemassaolosta ja kierrosta kasvoi. Kuukautisten poisjääminen tuotti ensin varovaista ja varmuuden tultua suurta iloa. 

Oikeastaan suurin riesa kuukautisista minulle on ollut ulkoiluaktiviteeteissa leiriolosuhteissa. Mutta silloinkin niiden kanssa on vain elettävä, turhia miettimättä."